Naapurikunnissa katsotaan kotihoidon kuntalisää eri kanteilta – kunnat yrittävät houkutella uusia perheitä lisällä

Pudasjärven opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa seurasi Pikku-Paavalin päiväkodissa, kun Joyse Malipo ja Vilja Wilenius keräsivät lautasia pöydästä. Kuva: Pekka Fali

Puolanka maksaa kotihoidon kuntalisää 200 euroa lapsesta kuukaudessa.

"Se on vanha valtuuston päätös, olisikohan tullut vuonna 2010", muistelee Puolangan sivistysjohtaja Tuija Mikkonen. Hän sanoo kunnan haluavan tehdä perheystävällistä politiikkaa.

"Asiaa puidaan aina kun kunnan taloudessa on tiukkaa, mutta on päädytty siihen, että kotihoidon tuen kuntalisä jätetään ja etsitään jokin muu asia, josta säästetään", Mikkonen kertoo.

Kuntalisän kulut ovat kunnalle noin 50 000 euroa vuodessa.

"Syntyvyys ei ole iso. Kustannus tippuu, kun lapsimäärä laskee."

Sivistysjohtaja ei ajattele kuntalisää varhaiskasvatuksen kannalta.

"On kysymys alle kolmevuotiaista. Tietysti lapsi tarvitsee virikkeitä, muttei ehkä alle kolmevuotias."

Puolangalla kuntalisän maksamisen ehtona ei ole perheen vanhempien lasten hoitaminen kotona.

Mikkonen ei usko, että kuntalisä vaikuttaa perheiden muuttopäätöksiin. Hän pitää sitä hyvänä lisänä niille, jotka haluavat hoitaa lapsia kotona.

"Sivukylillä asuu ihmisiä. He voivat käyttää tätä etua, eikä tarvitse kuljettaa lapsia päivähoitoon."

Kuntalisän maksamista on selvitetty ja valmisteltu naapurikunta Pudasjärvelläkin, mutta päädytty siihen, ettei sitä makseta, kertoo kaupungin opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa.

Holapan mukaan kunnassa halutaan noudattaa valtakunnallista linjausta, jonka mukaan entistä suurempi osa lapsista pyritään saamaan varhaiskasvatuksen pariin.

"Syrjäytymisen ehkäiseminen kuulostaa järkevältä ajatukselta", hän toteaa.

Holappa myöntää, että kuntalisän maksaminen voi vaikuttaa perheiden muuttopäätöksiin. Lapsenhoitoratkaisuihin vaikuttaa moni asia.

"On hyvin vaikea ennakoida, olisiko kuntalisän maksamisella vaikutusta työnteon kannustavuuteen tai päivähoitotarpeeseen."

Kunnat arvioivat vuosittain, maksavatko ne kotihoidon tuen kuntalisää, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo. Yleistä syytä, miksi kuntalisää maksetaan tai ollaan maksamatta, hän ei osaa sanoa.

"Varhaiskasvatuksesta käytävä keskustelu vaikuttaa varmasti nyt."

Osa kuntalisän vaikutusta on se, että perheiden alle kolmevuotiaat lapset hoidetaan kotona, Lahtinen toteaa. Kunnan näkökulma voi hänen mukaansa olla joko kotona tapahtuvan varhaiskasvatuksen tukeminen tai pienten lasten pitäminen pois kuormittamasta päivähoitoa.

Alle kolmevuotiaan lapsen päivähoitopaikan kustannus on kunnalle keskimäärin 15 000 euroa vuodessa, kehittämispäällikkö kertoo.

"Ero on merkittävä. Taloudellisina lukuina kotihoidon tuki ja kuntalisä ovat kunnalle edullisempi vaihtoehto kuin päivähoito."

Lahtinen muistuttaa, että taloudellista vaikutusta kokonaisuudessaan on vaikea laskea. Kun toinen vanhemmista on kotona, hän on pois töistä, ja kunta jää ilman verotuloja.

Kotihoidon tuen kuntalisää maksoi 35 kuntaa Kansaneläkelaitos Kelan kautta tammikuussa 2018. Listan kärjessä ovat pääkaupunkiseudun kunnat, joista Helsinki maksoi kuntalisää eniten, 225 euroa lapsesta.

200 euroa maksoivat ydinvoimakunnat Eurajoki ja Loviisa sekä Puolanka. Kurikka maksoi kuntalisää vähiten, 50 euroa.

Kela tilastoi summan, jonka kunta maksaa kuussa keskimäärin lasta kohti. Eri-ikäisistä lapsista maksettu summa voi erota tästä. Osa kuntalisää maksavista kunnista saattaa puuttua tilastosta, sillä kaikki eivät maksa lisää Kelan kautta.