OP-Pohjola porskuttaa ja lyhentää nimensä
OP-Pohjola tekee kovaa tulosta. Finanssitalo takoi heinä–syyskuussa kaikkien aikojen parhaimman kolmannen neljänneksen tuloksensa. Tulos nousi 250 miljoonaan, kun vuosi sitten tulos oli 215 miljoonaa euroa, pääjohtaja Reijo Karhinen kertoi perjantaina.
Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden tulos nousi paremmaksi kuin koko viime vuonna yhteensä. Tulos ennen veroja kasvoi viidenneksen 740 miljoonaan euroon.
OP-Pohjola on päättänyt lyhentää nimensä vuodenvaihteessa OP:ksi. Karhisen mukaan siinä O tarkoittaa osuuspankkeja ja P Pohjolaa.
Eniten pankki teki tulosta pankkitoiminnalla. Korkokate eli luottokorkojen ja talletuskorkojen erotus nousi tammi-syyskuussa 16 prosenttia, yli sadan miljoonan euron.
Luottotappiot ovat vähentyneet vuosi vuodelta, nyt niitä kertyi vain miljoona euroa. Se kertoo Karhisen mukaan siitä, että pankin asiakkaat ovat varautuneet taantumaan erittäin hyvin.
Asuntoluottojen marginaalit ovat pienentymässä. Asuntoluottotappioita ei ole tulossa. Yritysluottojen kysyntä on varsin vaimeaa.
OP tähtää entistä nopeampaan digitalisoitumiseen. Mobiililaitteiden käyttö pankkipalveluissa kasvaa hurjaa vauhtia.
Karhisen mukaan Suomessa tilanne on jakautunut kahtia. Vaikka yritykset ja asiakkaat varautuvat, yhteiskunnan päättäjät eivät toimi.
”Yleinen yhteiskunnallinen päättämättömyys ja päätösten ontuva toimeenpano heikentävät yksityisten menestymistä pitkällä aikavälillä. Toivottu talouskasvu lykkääntyy.”
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Lindholm luetteli toimia, joita päättäjien pitäisi saada aikaan, koska vienti ei vedä ja valtion luottoluokitus laskee: ”Hinta- ja kustannuskilpailukyvystä tulee huolehtia. Sen vuoksi verotusta tulee keventää ja vähentää vientiyritysten kustannuksia. Myös julkisen sektorin tehtäviä pitää karsia.”
”Nyt heti tulisi kutsua työmarkkinajärjestöt saman pöydän ääreen pohtimaan, miten seuraava hallitus voisi uudistaa työmarkkinoita”, Lindholm totesi.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
