Maaseudun kriisi vaarantaa kansallisen yhtenäisyyden, katsoo enemmistö suomalaisista – ”Maaseudun protesti voi yllättää”, varoittaa tutkimuspäällikkö

Suomessa on syytä miettiä, miten maaseudulle voidaan luoda positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Kuva: Johannes Tervo

Suomalaisista 57 prosenttia katsoo, että maaseudun kriisin syventyminen vaarantaa kansallisen eheyden.

Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vain 13 prosenttia torjuu väitteen.

Suomalaisten suhtautuminen maaseutuun on laajalti arvostavaa. Käsitykset maaseudun tilanteesta ja tuen tarpeesta kuitenkin eriävät, tutkimuksessa todetaan.

Siinä missä maaseutuväestö katsoo elävänsä keskellä kriisiä, kaupunkilaisten näkemyksiä maaseudun tilanteesta leimaa vähäisempi huolestuneisuus. Osin kyse on myös kiinnostuksen puutteesta.

”Maaseudun protesti voi yllättää demokraattisessa prosessissa. Maaseudun äänet sinetöivät Ison-Britannian eron EU:sta, Yhdysvalloissa maaseutu tukee Donald Trumpia ja Ruotsissa ruotsidemokraatit nousivat maaseutuäänillä vaalien kakkoseksi”, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

”Tulosten valossa Suomessa on syytä miettiä, miten maaseudulle voidaan luoda positiivisia tulevaisuudennäkymiä. EVA on esittänyt ratkaisuksi päätösvallan ja vastuun jakamista aiempaa enemmän maakunnille itselleen.”

Suomalaisista 41 prosenttia identifioituu kaupunkilaisiksi, 23 prosenttia maalaisiksi ja 29 prosenttia molemmiksi.

60 prosenttia suomalaisista asuisi mielellään maaseudulla, jos se vain olisi mahdollista.

Tulokset perustuvat 2 042 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Tiedot kerättiin syys-lokakuussa. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).

Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.