Kolme neljästä suomalaisesta: ulkoistaminen on tyhmää

Metsä Fibre toimii Äänekosken tehtaalla muun metsäteollisuuden tavoin harvinaisella tavalla, kun se investoi Suomeen lisää. Kuva: Sami Karppinen

"Suomalaiset arvostavat vahvasti Suomessa tapahtuvaa valmistusta. Tämä näkyy sekä päivittäistavarakaupassa kuten elintarvikkeissa ja käyttötavaroissa että teollisissa tuotteissa", Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama kertoo.

Liiton kyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Suomessa ei kannata valmistaa mitään" kanssa.

Se siis kumoaa viime vuosina yleistyneen epäilyn, kannattaako Suomessa ylipäätään valmistaa mitään. Epävarmuus on kasvanut sitä mukaa, kun tuotantoa on siirretty ulkomaille ja Suomesta on kadonnut tuhansia työpaikkoja.

Suomalaiset yhdistävät silti edelleen kotimaiseen valmistukseen paitsi laadun myös työllistävän vaikutuksen.

Kempin mukaan sitä todisti muun muassa viime lokakuussa teetetty kysely, jossa Turun telakan risteilijätilaukset oli suomalaisten mielestä parhaiten kotimaan työllisyyttä vuonna 2015 tukenut teko.

Liiton selvitykset kertovat tuotteiden alkuperän kiinnostavan itse asiassa aiempaa useampaa. Koska tuotteiden arvoketjut ovat usein monimutkaisia, kotimaisuuden rooli silti hämärtyy.

"On myös aloja, joissa tuotannon kytkennät ja riippuvuudet arvoketjun muihin vaiheisiin, kuten hankintaan ja tuotekehitykseen, ovat tiiviit. Tällöin tuotantoa ei voi siirtää toiseen paikkaan pelkkien tuotantokustannusten perusteella", Kemppi-Vasama toteaa.

Hän painottaa muidenkin kuin valmistavien työpaikkojen merkitystä.

"Tuotteeseen syntyy arvoa useissa eri työtehtävissä, joista vastaavat esimerkiksi muotoilijat, logistiikkapäälliköt, tuotekehittäjät ja markkinoijat."

"Olisi tärkeää tarkastella tuotteiden arvoketjua kokonaisuudessaan suomalaisen työn näkökulmasta ja olla ylpeä siitä työstä, jota Suomeen syntyy."