Puu antaa lihasjumeille kyytiä
Puuseppä Reijo Vierimaa valmistaa hierontakaaret lämpökäsitellystä männystä verstaallaan Alavieskassa. Kuva: Viestilehtien arkistoLIMINKA, ALAVIESKA (MT)
Yhä useampi suomalainen istuu työkseen. Kun kädet käyvät näppäimistöllä tai pitävät kiinni ratista, hartiat painuvat kyyryyn ja rintalihakset ovat jatkuvasti supistuneena.
Istuminen jäykistää myös lonkankoukistajia, jolloin veri ei kierrä jaloissa kunnolla.
Jumppa ja hieronta auttavat, mutta aina niihin ei riitä aikaa, rahaa tai viitseliäisyyttä.
Liminkalainen perheyritys Liigo on kehittänyt puisen jumppa-alustan, jolla on helppo venyttää esimerkiksi rintalihaksia.
Liigon perustajat, hyvinvointiyrittäjänä toimivat Helena Tornberg ja hänen tyttärensä, fysioterapeutti Leena Rosqvist halusivat luoda tuotteen, joka on kaunis ja monikäyttöinen.
Liikkuriksi nimetty, kaarevasti muotoiltu vanerikaluste toimii paitsi jumppa-alustana myös pöytätasona tai lasten liukumäkenä. Sen päällä voi myös pomppia. Puu joustaa ja kestää jopa yli 200 kilon painon.
”Lapsiperheissä on usein kaaos, kun tavaraa kasaantuu. Idea oli kehittää esine, jota voisi käyttää moneen tarkoitukseen”, Tornberg kuvailee keksinnön syntyä.
Puu valikoitui materiaaliksi, koska se on elävä ja esteettinen. Samaa ei voi sanoa useimmista liikuntaan tarkoitetuista muoviesineistä.
Äidin ja tyttären avuksi liikkurin suunnitteluun tuli muotoiluyrittäjä Essi Yrjänä.
Liigo esitteli keksintönsä Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien innovaatiokilpailussa vuonna 2012. Liikkuri pääsi finaaliin ja sen hyödyllisyyttä kiiteltiin.
Tornbergin mukaan valmistajaa oli vaikea löytää, vaikka puuteollisuutta on maassamme runsaasti.
Nyt liikkuria tekee halikkolainen perheyritys Formesa muotoon puristetusta koivuvanerista.
Ylivieskalainen palomies-sairaankuljettaja Pasi Sillanpää löysi niin ikään puun, kun yritti kehittää välinettä, jolla saisi lihaskivut hallintaan.
Raskaassa työssä hän reväytti selkänsä ja etsi apua metsälenkiltä. Ensiapua antoi käyrä keppi, jolla pystyi raaputtamaan selän lihaksia.
Sillanpää marssi tutun puusepän, alavieskalaisen Reijo Vierimaan luokse ja pyysi häntä veistämään prototyypin.
Niin syntyi Nero-hierontakaari. Sen idea on, että jumiutuneita lihaksia ja kipukohtia voi hieroa itse.
”Itse tietää parhaiten, mikä kohta on kipeä ja millä voimalla sitä voi hieroa”, Sillanpää toteaa.
Kaari on ergonomisesti muotoiltu, joten hieronta ei jäykistä muita lihaksia.
Sillanpää ja Vierimaa ovat saaneet hierontakaaresta ylistävää palautetta urheilijoilta ja fysioterapeuteilta.
”Kuviteltiin, että ammattilaisille olisi vaikeinta saada tuotetta myytyä, mutta he olivatkin helpoin kohderyhmä”, Vierimaa sanoo.
”Fysioterapeuteille ei ole tarvinnut selittää, miten kaarta käytetään. Moni on vain kokeillut sitä ja todennut saman tien, että ’tämä on hyvä’”, Sillanpää kuvailee.
Vajaan metrin pituisen hierontakaaren lisäksi kaksikko on tuottanut erityisesti jalkojen lihaksille sopivan Nero-Juoksijan. Se on pitkää kaarta kätevämpi esimerkiksi reisien hierontaan.
Hyvinvointialan tuotteita testaava seinäjokelainen Testing Lab otti juoksijoille tarkoitetun hierontakaaren testaukseen.
Kaikkien 12 kilpaurheilua tai kuntoilua harrastavan testaajan kokemus oli, että se on parempi kuin muut lihaskalvojen käsittelyyn tarkoitetut välineet.
Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) ja Oulaskankaan sairaala ovat hankkineet hierontakaaria synnytyssaleihin. Synnyttäjät voivat lievittää kaaren avulla ristiselän kipuja.
OYS:n työntekijät saavat myös tilata kaaria työpisteisiinsä.
”Muutama tilaus tulee sairaalasta viikottain”, Sillanpää kertoo.
Henkilöstönsä työhyvinvointia parantamaan on herännyt myös Verohallinto, joka tilasi äskettäin tukun omalla logolla varustettuja kaaria.
Vierimaa valmistaa hierontakaaret iisalmelaisesta, lämpökäsitellystä männystä. Verstas hänellä on entisessä navetassa kotipaikallaan Alavieskan Jukulaisen kylällä.
”Lypsylehmät lähtivät 7–8 vuotta sitten. Sen jälkeen olen ollut päätoiminen puuseppä”, Vierimaa kertoo.
Hierontakaarta kokeiltiin tehdä myös vanerista mutta lopputulos oli liian painava.
Lämpömänty on saanut käyttäjiltä kiitosta, että se tuntuu ja näyttää mukavalta.
Myös liikkurin tekijöille puun kotimaisuus on tärkeää.
Sekä hierontakaaren isät Pasi Sillanpää ja Reijo Vierimaa että liikkurin äidit Helena Tornberg ja Leena Rosqvist kamppailevat markkinoinnin kanssa.
”Olemme tehneet kovasti töitä, että löytäisimme jälleenmyyntikanavia”, Rosqvist kertoo.
Liikkureita on myyty noin sata kappaletta.
Haastattelupäivänä naiset työstivät mainosvideota, jonka kohderyhmää ovat erityisesti kuljetusyrittäjät.
Hierontakaari on jo onnistunut saamaan jalansijaa. Kaaria myydään muun muassa Prismoissa ja Kärkkäisellä.
Niitä on myyty jo noin 3 000 kappaletta.
Sillanpää ei ollut aiemmin kuullut liikkurista. Haastattelun jälkeen hän pyysi Liigon yhteystietoja ehdottaakseen yhteistyötä.
”Tuotteet eivät kilpaile keskenään, mutta kohderyhmä on kuta kuinkin sama, joten yhteistä markkinointia voisi harkita”, Sillanpää tuumii.
SUVI NIEMI
Olemme
tehneet
kovasti töitä, että löytäisimme
jälleenmyyntikanavia.«
Muutama
tilaus tulee
sairaalasta
viikottain.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
