Lupiinin torjuntaa ei pitäisi byrokratialla vaikeuttaa
Kansalaisia kannustetaan ja jopa velvoitetaan lupiinintorjuntatalkoisiin, mutta sääntely tekee toiminnasta vaikeaa. Vieraslajijätteelle pitäisi myös järjestää viivyttelemättä riittävästi vastaanottopaikkoja.
Lupiinikasvustoa tien varressa. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen15.6.202604:00
Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun lupiinin torjunnassa peli on pitkälti menetetty. Tähän tulokseen voi tulla, kun katselee ympärilleen melkein missäpäin tahansa Suomea: lupiini ole vain rakennettujen ympäristöjen kuten tienvarsien riesa vaan se on levinnyt käytännössä myös luonnonympäristöihin. Ongelman laajuuteen on herätty liian myöhään, jotta vahinko enää olisi estettävissä. Käytännössä strategiana onkin suojella lajilta enää arvokkaimmat kohteet.
Lain mukaan lupiinin levittäminen on kiellettyä, mutta sen kasvi hoitaa ihan itse. Haittalajin laajamittaiseen torjuntaan laki ei sen sijaan tarjoa juurikaan välineitä eikä siihen ole osoitettu riittävää rahoitustakaan. Rahoitusta myönnetään vain Helmi-ohjelmasta tai maaseuturahastosta, mutta niiden rahoitukselle olisi muitakin tarpeita.
Siksi katse kääntyy väistämättä kansalaisiin. Kylätoimikunnat, yhdistykset ja naapurustot voisivat tarttua toimeen siellä, missä lupiini leviää.
Yhteiskunta ulkoistaa vastuun kansalaisille, mutta tekee toiminnan vaikeaksi.
Käytännössä sitäkään ei tehdä noin vain. Lupiinien kitkeminen muilta kuin omilta mailta ei kuulu jokaisenoikeuksiin. On selvää, ettei vieraslajiksikaan luokiteltuja kasveja saa poistaa ilman lupaa yksityisalueilta. Sitä ei kuitenkaan saa hävittää myöskään julkisilta alueilta, ei edes valtoimenaan kukkivilta teiden pientareilta.
Lupiinitalkoiden järjestäminen teiden varsilla edellyttäisi yhteydenpitoa urakoitsijoihin, ilmoituksia viranomaisille ja jopa tieturvakoulutusta. Turvallisuus on ymmärrettävä peruste rajoituksille, mutta byrokratia saa monet halukkaat nostamaan kätensä pystyyn. Se taas on viranomaisilta selkeä laiminlyönti, että Suomessa ei ole saatu aikaan kattavaa vieraslajijätteen vastaanottopaikkaverkostoa. Yhteiskunta ulkoistaa vastuun kansalaisille, mutta tekee toiminnan vaikeaksi.
Tehokkaasti leviävien lupiinien haitat ovat todellisia. Typpeä sitovalla juuristollaan ne muuttavat kasvupaikkansa liian ravinteikkaaksi monille niukkoihin oloihin tyytyville luonnonkasveille, jotka taas olisivat tärkeitä ravintokasveja pölyttäjähyönteisille. Lupiini houkuttelee kyllä hyönteisiä, mutta ravintoa se ei niille tarjoa. Lisäksi sen siitepölyn sisältämät yhdisteet voivat haitata pölyttäjien lisääntymistä.
Vieraslajina se on niin haitallinen, että sen taltuttamista pitäisi pikemmin helpottaa kuin vaikeuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
