Suomen virallinen kylähullu puhuu asiaa
Suomen virallinen kylähullu uskoo maaseutuun, sillä vielä hän ei ole nähnyt asfaltilla kasvavaa ruista.
Arja Huovinen ei usko ruikuttamiseen vaan ratkaisuihin: ennenkin on selviydytty, miksei jatkossakin. Hänestä maaseutu on pidettävä asuttuna senkin takia, ettei ole suurempaa rahanhukkaa kuin jättää sinne rakennetut talot tyhjilleen. Kuva: Pentti VänskäLEPPÄVIRTA (MT)
Leppävirralla asuva Arja Huovinen ei suostu surkuttelemaan maaseudun tilannetta. Kolmanneksitoista valtakunnan viralliseksi kylähulluksi valittu Huovinen aikoo viedä eteenpäin kylätoiminnan ja lähidemokratian ilosanomaa.
Huovisen tähtäin on varmistaa, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus asua tai saada toimeentulonsa maaseudulta. Yksi innoittajista on pari kuukautta sitten syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi, Eelis, joka asuu kilometrin päässä.
”Toivottavasti Eeliksellä on mahdollista tehdä aikanaan valinta ja yksi valinnan kohde voisi olla elämä hyvinvoivalla maaseudulla ja jollakin vireällä kylällä”, Huovinen sanoo.
Hän itse hannasi vastaan muuttoa kirkonkylältä 27 kilometrin päähän miehen lapsuusmaisemiin 1990-luvun taitteessa. Nyt hän ei sieltä suostu pois, eikä ihme, sillä talo sijaitsee honkien huminassa Soinilansalmella ja Suvasvesi lainehtii kahta puolta.
Ahvenet saa katiskasta ja kantarellit lähimetsästä.
”Maalla voi kalastaa, maalla voi marjastaa. Etelä-Suomesta muuttanut kyläsihteerimme sanoi, että eläminen täällä on paljon halvempaa kuin etelässä.”
Sitä paitsi Soinilansalmelta pääsee halutessaan veneellä vaikka Väljmerelle.
Ei pelle vaan tiennäyttäjä
Kylähullu-tittelistään huolimatta Arja Huovinen ei aio olla mikään valtakunnan pelle vaan kylätoiminnan tiennäyttäjä. Leppävirran kunnan 19 kylällä on ollut yhteinen kyläneuvosto vuodesta 2006 asti. Siitä saatuja kokemuksia Huovinen haluaa jakaa muuallekin Suomeen.
”Kyläneuvosto on hyvä foorumi kunnan ja kylien välillä. Olemme pystyneet puhumaan vaikeistakin asioista, kuten kouluista. Nyt on uusi kouluverkkoselvitys tulossa, ja siitäkin on kyläneuvosto antanut kuntaan signaalin, että haluaa olla keskusteluissa mukana.”
Myös kunnan viranhaltijoilta on tullut kiitosta siitä, että kun on kylille päin asiaa, kyläneuvosto on oivallinen kanava.
”Ajatellaanpa mitä tahansa elämänaluetta, niin jos ei tieto kulje, se synnyttää epäsopua. Meillä tieto kulkee puolin ja toisin”, Huovinen kuvailee.
Hänestä kyläneuvostojen tai aluelautakuntien asema sen kun vain korostuu mitä enemmän kunnat yhdistyvät.
Huonoista kuntaliitoksista on hänen mukaansa Savossakin esimerkkejä. Ne ovat kuihduttaneet aiemmin elinvoimaisiakin keskuksia.
”Meillä Leppävirralla asiat ovat hyvin verrattuna moneen muuhun kuntaan, peruspalvelut toimivat. Siksi on vahva tunne, että itsenäisenä myös pysymme.”
Huovisen mielestä maaseudun profiilin nostaminen on jokaisen yksittäisen ihmisen tehtävä. Hän uskoo, että maalla on tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia kuin osaamme ajatella.
”Maitokin tulee yhä maaseudulta ja sellun raaka-aine tulee maaseudulta. Vilja tulee maaseudulta, sillä en ole vielä nähnyt asfaltilla kasvavaa ruista.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
