Yleisimmille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintyvyys tuontikoirilla on huolestuttavan yleistä

Suomessa antibioottien käyttö eläimille on pääasiassa hallittua, vaikka meillä niitä käytetään seuraeläimille enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kuva: Satu Lehtonen

Viitisen prosenttia suomalaisista koirista kantaa suolistobakteereja, jotka ovat vastustuskykyisiä penisilliini- ja kefalosporiini-ryhmän lääkeaineille. Nämä ESBL-bakteerit ovat usein resistenttejä myös muille antibiooteille. Tänä vuonna ESBL-bakteerien esiintyvyys on noussut nelinkertaiseksi, tiedottaa Helsingin yliopisto.

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna.

Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomailta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan toiminnassaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin. Esimerkiksi jopa puolet Venäjän koiratarhoilta tuoduista koirista on osoittautunut ESBL-bakteerin oireettomiksi kantajiksi.

Kantajuus itsessään ei ole vaarallista perusterveille yksilöille, mutta bakteerien aiheuttamia infektioita voi olla vaikea hoitaa.

"Ja vaikka resistentin bakteerin aiheuttama infektio saataisiin hoidettua, eläin voi jäädä loppuiäkseen bakteerin kantajaksi. Yksittäinen negatiivinen näyte ei todista, että koira olisi päässyt eroon bakteerista", Yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson toteaa.

Matkailu ja eläinten tuonti maista ja olosuhteista, joissa resistenssitilanne on heikompi kuin meillä, huonontaa myös Suomen resistenssitilannetta. Antibioottiresistenssi ja sen lisääntyminen yhdistetään ennen kaikkea antibioottien käyttöön. Suomessa antibioottien käyttö eläimille on pääasiassa hallittua, vaikka meillä niitä käytetään seuraeläimille enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) tiedotti, että Suomessa on todettu ensi kertaa siirtyvää kolistiiniresistenssiä eläimistä eristetyistä bakteereista. Näytteet oli otettu venäläisistä löytökoirista, jotka olivat tulossa Suomeen.

Eristetyt bakteerit olivat vastustuskykyisiä eli resistenttejä myös monille muille antibiooteille.

Jos tällaiset bakteerikannat yleistyvät Suomessa seuraeläinten tautien aiheuttajina, on mahdollista, että eläimille ei enää ole käytettävissä infektioiden hoitoon tehoavia antibiootteja, varoittaa Evira.

Resistenssi voi siirtyä myös eläimistä ihmisiin, joten seuraeläinten resistenssin torjunta on tärkeää myös ihmisten terveyden suojelemiseksi.

Siirtyvän kolistiiniresistenssin yleistymistä pidetään maailmanlaajuisesti hyvin huolestuttavana, sillä kolistiinilla hoidetaan sellaisia ihmisten infektioita, joihin muut antibiootit eivät enää tehoa. Seuraukset voivat siis olla vakavia, mikäli kolistiiniresistenssi siirtyy eläimistä ihmisiin.