Kansantalous ja ympäristö hyötyisivät biokaasusta
Märehtijöiden vähentyminen Etelä-Suomessa on vähentänyt nurmen hyötykäyttöä ja tarvetta alueella. Nurmea kuitenkin tarvitaan monipuolistamaan viljelykiertoa. Samaan aikaan uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ratkaisisi nämä ongelmat yhdistämällä ne. Nurmea voitaisiin viljellä liikenteessä käytettäväksi biokaasuksi.
MTT:n Bionurmi-hankkeessa tutkittiin, millä edellytyksillä nurmea voisi tuottaa kestävästi biokaasun raaka-aineeksi Hämeessä, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Tulosten mukaan nurmea riittäisi näillä alueilla kaasun raaka-aineeksi noin kymmenelle tuotantoteholtaan 10–15 megawatin laitokselle ilman että tuotantoala olisi pois ruuantuotannosta.
Tehokkaimmillaan nurmea hyödyntävä biokaasulaitos on kuitenkin 3–6 megawatin kokoluokassa, MTT:n tutkija Arja Seppälä sanoo. Kolmen megawatin laitos vaatisi noin 1 200 hehtaarin nurmialan.
Biokaasulaitoksen lähialueella syntyvän karjanlannan voisi myös hyödyntää energiaksi.
Hankkeessa verrattiin keskenään biokaasunurmen ja Suomesta vietävän rehuviljan vaikutusta vaihtotaseeseen. Ero oli biokaasunurmen hyväksi 350–800 euroa hehtaarilta, koska biokaasuntuotanto vähensi ulkomaisen polttoaineen ostotarvetta.
Biokaasulaitoksen toiminnan käynnistämisen kulut ovat korkeat.
Tutkija Esa Aro-Heinilä MTT:stä sanoo, että toiminnan alkuvaiheessa laitoksille pitäisi maksaa esimerkiksi takuuhintaa tuotetusta kaasusta. Biokaasuautoilun yleistyttyä riittävästi, nurmibiokaasu ei tarvitsisi enää yhteiskunnan tukea.
Biokaasutekniikan kehittäminen ja sen myyminen ulkomaille voisi tuoda Suomelle tuloja, Aro-Heinilä sanoo.
MTT:n professori Heikki Lehtonen on laskentamallin avulla arvioinut, millä viljan hinnoilla erilaiset viljatilat olisivat halukkaita korvaamaan viljaa biokaasunurmella.
Mallissa nurmien korjuu olisi biokaasulaitoksen vastuulla ja se hoidettaisiin urakoitsijoiden tehokkailla koneilla. Nurmien perustaminen olisi viljelijän vastuulla.
Mallissa oletetaan, että laitos ei maksa viljelijälle nurmesta, mutta laitos maksaa korjuukustannukset. Pellon tuet tulisivat viljelijälle.
Mallissa suuret tehokkaat viljatilat eivät siirtyisi nurmen viljelyyn ennen kuin hyvin alhaisilla viljan hinnoilla. Pienet ja paljon urakoitsijoita käyttävät tilat korvaisivat viljaa nurmella suuria tiloja helpommin. Pieniä tiloja nurmeen ajaa viljan korkeat tuotantokustannukset.
Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa viljelijät ovat olleet kiinnostuneita tuottamaan nurmibiomassaa biokaasulaitokselle, etenkin jos laitos on paikallisessa omistuksessa ja hyödyttää paikallisia asukkaita.
Tulosten esittelyn jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin painotti nurmibiokaasun hyötyjä Itämerelle.
”Pellot, joilla on suurimmat ravinnepäästöt, pitäisi laittaa pysyviksi nurmiksi ja korjata sato biokaasuksi. Käsittelyjäännös levitettäisiin viljelyssä oleville pelloille, jolloin ravinteet kiertäisivät hyötykäyttöön.”
Maanviljelijä, biokaasuasiantuntija Erkki Kalmari toivoi valtiolta biokaasulle porkkanaa keppien sijaan. Hän totesi laitoksen toiminnan käynnistämisen olevan kallista ja rahoituksen saamisen vaikeaa.
”Jos valtio takaisi lainoja biokaasulaitoksen rakentamiseen, saataisiin rahoitusta helpommaksi. Pari ensimmäistä vuotta laitokset kannattavat huonosti, mutta sen jälkeen ne voivat maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun kaasun kysyntä lähellä kasvaa.”
Keskustelussa nousi esiin vaikeasti ratkaistava kierre. Kaasuautot yleistyvät hitaasti, koska kaasua on saatavilla vain harvoissa paikoissa. Laitoksien rakentamista taas hidastaa kaasuautojen vähäinen määrä.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
