Yliopiston säästöt iskevät eläinlääkäri- ja agronomiopiskelijoihin

Eläinten hyvinvointi on yksi keskeisistä tutkimuskohteista Viikin koetilalla. Kuva: Markku Ojala

Kampuksen pellot olisivat haluttua kaavoitusmaata. Kuva: Markku Ojala

Helsingin yliopiston 86 miljoonan euron leikkaustavoitteen toteutumista odotetaan huolestuneina Viikin kampuksella, kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Kampuksella ja sen koetilalla opiskelevat Suomen ainoat agronomi- ja eläinlääkäriopiskelijat.

”Tutkimustilan pyörittäminen on suuri taloudellinen investointi. Koetoiminta vaatii paljon työvoimaa ja on erittäin tarkkaa”, kertoo Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin.

”Peltoja havitellaan kaavoitukseen ja toimintatilojen neliöt ovat kalliita.”

Keskeinen sijainti on hyvin tärkeää maatalouden tutkimukselle, eikä sijoitus mene hukkaan. ”Tila on erinomainen esillä oleva julkisivu ja kurkistus‑
ikkuna maatalouteen. Täällä käy paljon vierailijoita tutustumassa toimintaamme”, Kahelin painottaa.

Helsingin yliopisto toimii pääkaupungin lisäksi 11 muulla paikkakunnalla. Sillä on esimerkiksi viisi kenttätutkimuslaitosta ja yliopistokeskukset Lahdessa, Mikkelissä ja Seinäjoella.

Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen pitää Viikin koetilan ja Hyytiälän metsäntutkimuslaitoksen merkitystä erittäin suurena myös ilmastopolitiikassa.

”EU:ssa halutaan ottaa maankäyttö ja metsäsektori mukaan ilmastopolitiikkaan. Jatkuvatoiminen mittaaminen esimerkiksi Hyytiälän Smear-asemalla tarjoaa tärkeää tietoa päätösten ja politiikan tueksi”, Ollikainen painottaa.

”Suomi ei ole maataloustuotannon jättivaltio, mutta se voi olla maataloustutkimuksen jättivaltio. Pohjoinen sijainti myös velvoittaa tekemään tutkimuksen itse, sillä muiden tekemänä oloja ei oteta tarpeeksi huomioon.”

Korjattu otsikko klo 15.16