Hukkakauran torjunta aloitettava viimeistään nyt

Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 14.7. oli 508 päiväastetta. Vastaavaan aikaan viime kesänä lämpösumma oli 617 päiväastetta.

Myöhäiseen kasvukauteen on syytä varautua. Kevätviljojen sadonkorjuu alkanee pääosin vasta syyskuun puolella. Osa ohrakasvustoista on jo menetetty.

Hukkakauran kemiallisella torjunnalla on kiire. Toukokuun puolivälissä kylvetyt viljat voivat kärsiä liiasta kosteudesta, mutta hukkakaurat aloittavat korrenkasvua ja ensimmäiset tulevat röyhylle. Axialin käyttöaika on hukkakauran lippulehtiasteelle. Ruiskuta hukkakaurantorjuntavalmiste mielellään yksin, älä sekoita, jollei sekoitustaulukoissa anneta lupaa.

Rehevien kevätviljakasvustojen kasvua voi säätää viljan lippulehtiasteella Modduksella, Terpalilla ja Ceronella. Käyttömäärä on sovitettava käyttöhetken ja lajikkeen mukaan.

Valikoiva juolavehnän torjunta öljykasveista, herneestä, pellavasta ja ensimmäisen vuoden kuminasta tehdään juolavehnän 4–6-lehtiasteella ja kun juolavehnä on 20–30 senttiä korkeaa. Juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on ilman suhteellisen kosteuden oltava enemmän kuin 70 prosenttia.

Sateen ja poudan vaihtelu on suosiollista viljojen sienitaudeille. Kasvitautioireet ovat parhaillaan hyvin tunnistettavissa. Kasvuolosuhteet ovat ohjanneet, mitkä taudinaiheuttajista ovat vallitsevia.

Lehtilaikkutaudit etenevät rehevissä kasvustoissa, jotka eivät kärsi liiasta kosteudesta.

Alttiissa ohra- ja kevätvehnälajikkeissa esiintyy paikoin härmää. Etelä-Suomen rannikkoalueilla keltaruoste on siirtynyt kevätvehniin ja leviää tuulen mukana edelleen uusille alueille.

Ainevalintaa ja käyttömäärää ohjaavat esikasvi, muokkaus, siemenen peittaus, lajikkeen taudinkestävyys ja havaitut kasvitaudit.

Strobiruliini-seoksissa voi myöhäisillä lajikkeilla painottaa triatsolin osuutta. Torjunta ajoittuu ohralla ja kauralla lippulehtivaiheeseen ja vehnällä tähkälletulovaiheeseen.

Paikoin kaurakasvustoissa on näkynyt voimakkaita rusehtavanpunaisia oireita, jotka saattavat olla bakteeritaudin, kehälaikun, aiheuttamia. Kehälaikun ensioireet ovat pieniä vaaleanvihreitä soikeita laikkuja, usein kolmannessa tai neljännessä kasvulehdessä ylhäältäpäin. Vähitellen laikun keskiön vihertävä väri muuttuu vetisen harmaaksi tai rusehtavaksi.

Laikkua ympyröi vaaleampi kehä, josta taudinaiheuttaja on saanut nimensä. Kauran bakterioosi saattaa oireiltaan sekoittua kauranlehtilaikkuun tai mangaaninpuutokseen. Myöhemmin lehtilaikku erottuu tummemman, jopa lilanpunaisena. Kasvustoruiskutukset eivät tehoa kehälaikkuun.

Kostea ja lämmin sää edistää Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden leviämistä. Oireet tulevat esiin tähkässä, jossa yksittäisiin jyviin ilmestyy muusta jyvästä erottuva alue. Oire näkyy ohrassa usein tummanruskeana ja vehnässä sekä kaurassa vaaleampana alueena. Alue laajenee ja vehnässä siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea. Punahomeen etenemistä voi hillitä siihen hyväksytyillä valmisteilla viljan kukinnan aikaan varoajat huomioiden.

Siemenlevintäiset kasvitaudit ohran viirutauti sekä lentonoki ovat parhaimmin nähtävissä tähkimisen alussa.

Alkukesän viileys suosi myös näiden taudinaiheuttajien esiintymistä. Puhtaasti siemenlevintäisiin kasvitauteihin eivät kasvustoruiskutukset tehoa, mutta havainnointi on tarpeen erityisesti, jos sato on suunniteltu siemeneksi.

Kasvitautien lisäksi oireita aiheuttavat myös muut tekijät. Kaurassa ja ohrassa esiintyy paikoin voimakkaita mangaaninpuutosoireita. Runsassateisilla alueilla kasvustot kellastuvat juurten hapenpuutteeseen. Kaikilla viljalajeilla on havaittu myös satunnaisia ruiskutusvioituksia ja ympäristöstä sekä kasvurytmistä aiheutuvia fysiologisia oireita.

Alkukesän sateet ovat olleet suotuisat tähkäsääskien kuoriutumiselle. Riski on suurin lohkoilla, joilla on viljelty useana vuonna vehnää. Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailuaika on vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailuun kannattaa ryhtyä, jos sääsken muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta sekä lämpötila yli 14 astetta.

Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/3 tähkää.

Muuten viljojen tuholaistilanne on rauhoittunut epävakaisen sään vuoksi. Kirvoja on havaittu paikoin, mutta torjuntakynnys ei ole ylittynyt. Kirvojen torjuntakynnys on korrenkasvuvaiheessa keskimäärin yli viisi kirvaa ja viljan tultua tähkälle kymmenen kirvaa kortta kohti.

Rapsikuoriaistarkkailu on ajankohtaista enää vain myöhäisissä kevätöljykasvikasvustoissa, jotka eivät ole vielä kukintavaiheessa. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotinoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrik-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21–06). Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Aikaisin kylvetyissä rapsi- ja rypsikasvustoissa on Etelä-Suomessa havaittu litusääsken toukkia litujen sisällä. Valkoiset toukat syövät lidun sisäpintaa ja kehittyviä siemeniä. Vioituksen seurauksena lidut aukeavat helposti. Litusääsket munivat litujen sisälle rapsikärsäkkään tekemien reikien kautta. Molemmat lajit hyötyvät syys- ja kevätöljykasvien viljelystä samalla alueella. Torjunta ei enää tässä vaiheessa kannata.

Öljykasvipelloilla on havaittu kalkkihometta. Kalkkihome paisuttaa ja vääntää kukinnan aikaan versojen kärkiä, jotka peittyvät valkealla lumimaisella homekerroksella. Myöhemmin kalkkihomeen tartuttamat latvat muuttuvat ruskeiksi ja lidut ovat yleensä tyhjiä. Kalkkihomeen tartuntalähteenä on lutukka.

Hernekääriäinen on lennossa ja torjuntakynnys on jo ylittynyt paikoin Etelä-Suomessa. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun avulla.

Torjuntakynnys riippuu herneen käyttötarkoituksesta. Ohjeellinen kynnysarvo kuivaherneelle on vähintään 10 uutta kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Tuorehernetuotannossa kynnysarvo on pienempi: yli 3 kääriäistä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.

Suositeltu torjunta-ajankohta on, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta eli olosuhteista riippuen yleensä noin 8–12 vuorokauden kuluttua. Oikea ruiskutusajankohta on heti, kun toukat ovat kuoriutuneet munista, mutta eivät ole vielä ehtineet kaivautua palkoihin. Ruiskutus tehdään joka tapauksessa vasta kukinnan alettua.

Kukkivan herneen käsittely on sallittu vain mehiläistenlentoajan ulkopuolella kello 21 ja 06 välisenä aikana. Käyttö lähempänä kuin 60 m mehiläispesistä on kielletty ilman mehiläishoitajan lupaa.

Sateet ja kasvustojen kosteus ovat lisänneet kuminan kasvitautiriskiä. Kosteissa olosuhteissa pahkahomeen vioittamat oransseiksi ja kuitumaisiksi muuttuneet varret lakoontuvat ja mätänevät helposti. Lisäksi kuminassa voi olla versolaikkua, joka on oireiltaan selvärajaisempaa ja tummempaa.

Kuminanrengaspunkin vioitusoireet alkavat näkyä, kun siemenet kehittyvät. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Samoissa kasveissa voi näkyä myös persiljamaisesti sykeröityneitä lehtiä.

Alkukesän sää ei ole ollut otollinen rengaspunkin kehitykselle, mutta paikallisia tuhoja saattaa silti esiintyä.

Perunaruton riski on nyt suuri – ilmoita Lukeen havainnoistasi pahimpien riskialueiden kartoittamiseksi!

Viime päivien säät ovat suosineet perunaruton puhkeamista. Ruttoa on jo paikoin havaittu yksittäisissä kasveissa varsiruttona tai alkavina lehtiruttopesäkkeinä myös pelloilla, joilla rutontorjuntaruiskutuksia on tehty.

Nyt on tärkeää suojata kasvustot rutolta, vaikka perunan kasvu onkin pari viikkoa jäljessä – rutto ei odota perunan kehittymistä. Lähipäivien sääennuste ei näytä tuovan helpotusta ruttoriskiin.

Luke yhdessä peruna-ammattilaisten kanssa haluaa informoida viljelijöitä, missä paikoin Suomea ruttoriski nyt on suurimmillaan.

Jos löydät ruttolaikkuja perunasta, ilmoita havainnosta asko.hannukkala@luke.fi. Kuvaa lyhyesti lajike, tartunnan laajuus ja havaintopaikka vähintään kunnan tarkkuudella.

Havainnot auttavat kohdentamaan varoitukset niille alueille, joilla nyt on todella oltava varuillaan.

Havaintokartta löytyy linkistä http://euroblight.net/late-blight-survey-mapper/.

LUONNONVARAKESKUS

www.luke.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF