vierasyliö Perustulosta työtä ja hyvinvointia

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt alueellista kokeilua perustulosta. Puolueista vihreät ja vasemmistoliitto ovat antaneet tukensa esitykselle. Aloitteellisia ovat olleet myös Sitra ja Työeläkevakuuttajat TELA, jotka rahoittavat selvitystä perustulosta.

Perustulon tavoitteena on yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, parantaa työelämän murroksesta kärsivien pienituloisten asemaa ja lisätä työllisyyttä. Suomeen sopiva perustulomalli on tarkoitus kehittää kokeilun kautta. Näin vältetään vauhtisokeus, johon sorruttiin esimerkiksi kunta- ja sote-uudistuksissa tällä vaalikaudella.

Perustulon pohjana on kansainvälisten tutkijoiden ja politiikan taustavaikuttajien pitkään kehittelemä idea. Jos Sipilän aloitteelle löytyy riittävä poliittinen tuki, kokeilu toteutetaan tulevalla vaalikaudella.

Perustulo voi osoittautua keinoksi poistaa köyhyyttä niin, että se lisää omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja säästää julkisia varoja. Kokeilun ja kehittelyn kautta perustulosta voi tulla sosiaalinen innovaatio, joka poistaa yhteiskunnallisia ongelmia.

Mitä lähtökohtia kokeilulle on valittava, jotta tämä toteutuu?

Ensinnäkin pitää kuulla ihmisten omia näkemyksiä siitä, miten he voisivat tehdä elämänsä paremmaksi. Perustulon on tuettava ihmisten mahdollisuuksia itse parantaa toimeentuloaan.

Yrittäminen, lyhytaikaisen työn vastaanottaminen, vertaisavun tarjoaminen ja kansalaisjärjestöjen kautta lisäarvon tuottaminen yhteiskunnalle pitää olla nykyistä helpompaa niin, että tekijä hyötyy siitä myös taloudellisesti.

Perustulo laajentaa työn käsitettä perinteisestä palkkatyöstä ja yrittämisestä. Se on askel kohti mahdollistavia työmarkkinoita, joilla arvostetaan esimerkiksi osatyökykyisiä.

Perustulo voidaan toteuttaa niin, että se aktivoi ihmisiä ja sillä on dynaamisia talousvaikutuksia. Turvattu, ennustettava perustoimeentulo kannustaa uusien ideoiden kehittelyyn ja vaikuttaa myönteisesti yleiseen ilmapiiriin. Kokemus oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta vahvistuu.

Onnistuessaan perustulolla on myönteisiä vaikutuksia julkistalouteen. Se vapauttaa Kelan ja kuntien sosiaalitoimen voimavaroja etuuskäsittelystä esimerkiksi ennaltaehkäiseviin sosiaalipalveluihin, joilla tuetaan päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, apua tarvitsevia nuoria tai lapsiperheitä.

Kansalaisjärjestöjen ja vertaispalvelujen vahvistuminen lisää yhteisöllisyyttä ja vähentää painetta julkisiin palveluihin. Rahaa säästyy ja sosiaalipalvelujen painopiste voi vähitellen siirtyä ongelmien hoidosta niiden ehkäisyyn. Perustulossa on kyse myös byrokratian purkamisesta ja monimutkaisen sosiaaliturvan selkeyttämisestä.

Kokeiluun on valittava erilaisia alueita maan eri osista. Perusteltua on ottaa mukaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyydestä kärsiviä Itä-Helsingin lähiöitä ja perinteisiä teollisuuskaupunkeja, joissa on paljon rakenteellista työttömyyttä. Mukana on oltava myös maaseudun harvaan asuttuja muuttotappioalueita, joissa on korkea työttömyys ja alhainen tulotaso.

Kokeilun aikana on syytä seurata paitsi tuen saajien työllisyyttä ja tulojen kehitystä myös terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Perustulolla voi olla vaikutusta esimerkiksi asumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, osallisuuteen ja kulutustottumuksiin. Perustulo voi lisätä kuluttamista, mutta se voi myös antaa voimia pohtia omaa elämäntapaa esimerkiksi ympäristön ja onnellisuuden näkökulmasta.

Perustulo voi lisätä perheiden hyvinvointia. Se voi heijastua lasten koulumenestykseen ja taata tasa-arvoisemmat lähtökohdat elämälle. Kokeilu voi osoittautua keinoksi poistaa lapsiperheköyhyyttä ja ylisukupolvisia ongelmia.

Vaalitutkimukset osoittavat, että työmarkkinoilta sivussa olevien pienituloisten äänestysaktiivisuus on keskimääräistä alhaisempi. Perustulo voi lisätä yhteiskunnallista osallistumista ja vahvistaa näin kansanvaltaa.

Perustulosta on kokemuksia eri maista viime vuosikymmeniltä. Kanadassa toteutetun kokeilun aikana sairaalakäyntien määrä laski noin kymmenellä prosentilla. Erityisesti vähenivät mielenterveysongelmista johtuvat hoitokerrat.

Alaskassa kaikille maksettavan sosiaalisen osingon seurauksena osavaltio on tulonjaoltaan tasaisin Yhdysvaltain osavaltio ja ainoa, jossa tuloerot ovat kaventuneet viime vuosina. Israelissa negatiivisen tuloveron kokeilu on pienentänyt tuloeroja ja vähentänyt kannustinloukkuja ja köyhyysrajan alapuolella elävien määrää.

Kokeiluja on toteutettu myös useissa kehittyvissä maissa, kuten Brasiliassa ja Namibiassa. Intiassa Unicefin tukemassa hankkeessa oli mukana yli 15 000 ihmistä ja tulokset olivat rohkaisevia.

Perustulo vähensi etenkin lasten aliravitsemusta. Perheet pystyivät ostamaan enemmän ja laadukkaampaa ruokaa kuin kokeilun ulkopuolella olleet. Myös hyvinvointivaikutukset olivat merkittäviä: sairauksia hoidettiin, ihmisten terveydentila parani ja lasten koulunkäynti lisääntyi. Myös oppimistulokset olivat entistä parempia.

Intiassa perustulo lisäsi taloudellista toimeliaisuutta ja yritteliäisyyttä. Perustuloa saaneet työskentelivät enemmän kuin tuen ulkopuolella olleet. Perustulo vähensi kotitalouksien velkaantuneisuutta ja lisäsi säästämistä. Monet investoivat esimerkiksi maatalouskoneisiin, tuotantoeläimiin ja sanitaatioon.

Toisin kuin ennakoitiin, perustulo ei lisännyt alkoholinkulutusta.

KARINA JUTILA

RUURIK HOLM

Jutila on Ajatuspaja e2:n johtaja

ja Holm Vasemmistofoorumin

toiminnanjohtaja.

Perustulo

laajentaa

työn käsitettä perinteisestä

palkkatyöstä ja yrittämisestä.

Avaa artikkelin PDF