Tarua ja totta Dragsvikistä
Perjantaina 10.2. MT:ssa kirjoitettiin varuskuntien lakkautuksista. Toimittaja kirjoitti kommentissaan Uudenmaan Prikaatista, että kun rahat on loppu, pitää säästää, mutta olisi kuitenkin hyvä, jos kaikki osallistuisivat säästötalkoisiin. Tästä juuri on kysymys.
Uudenmaan Prikaatin komentaja, kommodori Juha Vauhkonen, on useassa haastattelussa korostanut, että Dragsvikissä koulutetaan vuosittain noin 1 500 varusmiestä, mikä on 4,8 prosenttia koko maan varusmiehistä.
Henkilökuntaa Dragsvikissä on 1,3 prosenttia puolustusvoimien henkilökunnasta, ja puolustusmäärärahoista Uudenmaan Prikaati käyttää 0,8 prosenttia. Varuskunta on siis aivan kustannustehokkaammasta päästä.
Olisivatpa kaikki varuskunnat karsineet kustannuksia samalla tavalla. Suomen puolustusmäärärahoista ruotsinkielinen varusmieskoulutus käyttää siis alle prosentin ja yli 99 prosenttia menee muualle.
Useat ovat ehdottaneet että Dragsvikin voisi lakkauttaa ja toiminnat siirtää Upinniemeen. 9.1.2012 Dragsvikiin astui 760 uutta alokasta palvelukseen ja Upinniemeen 880 alokasta.
Jatkossa Kotkan noin 200 varusmiestä jää myös Upinniemeen, joka on täynnä. Upinniemi kasvaisi siis kaksi kertaa niin isoksi kuin tänään.
Mitä säästöjä syntyy jos toimiva, kustannustehokas yksikkö lopetetaan ja uudet vastaavankokoiset tilat rakennetaan noin 70 km lähemmäs Helsinkiä. Suomessa on useita muita varuskuntia, jotka ovat vieläkin lähempänä toisiaan kuin Dragsvik ja Upinniemi.
Kun Uudenmaan Prikaati, maan vanhin joukko-osasto, on ainoa prikaati joka kouluttaa rannikkojääkäreitä, sen toimintoja ei voi siirtää pois rannikolta.
Jotkut ovat ehdottaneet että Uudenmaan Prikaati pilkotaan osiin ja sijoitetaan useampaan varuskuntaan. Tämä taas vaatii lisää kielitaitoista henkilökuntaa useampaan varuskuntaan, kun nämä kouluttajat tänään on keskitetty yhteen paikkaan. Tämäkin lisäisi kustannuksia, ei säästöjä.
Maanantaina 20.2. MT:n mielipidesivulla kirjoittaja oli huolissaan siitä että ruotsinkieliset eristäytyvät ja nuoria ei altisteta yhteyteen suomenkielisten ikätoverien kanssa.
Todellisuudessa yli 50 prosenttia suomenruotsalaisten avo- ja avioliitoista solmitaan kielirajan yli, mikä mielestäni viittaa siihen että jonkinasteista kanssakäymistä kyllä löytyy.
Ne jotka väittävät että Dragsvik ei olisi strategisesti tärkeällä paikalla, eivät muista lähihistoriaa.
Vuonna 1940–41 vieraan vallan sotilaat olivat Hangossa ja Hangon rintaman taistelut käytiin Dragsvikin länsipuolella, ja 1944–56 itänaapurin sotilaat olivat Porkkalassa, jolloin rajavartijat partioivat Espoon rajalla.
Kun suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista tapahtuu merta pitkin, niin rannikko ja satamat ovat varmaan tänäänkin yhtä tärkeät.
Tosiasia on että ikäluokat pienenevät. Vuonna 1990 Suomessa aloitti 67 427 oppilasta peruskoulun ensimmäisellä luokalla, mutta vuonna 2009 vain 56 770.
Ruotsinkieliset ikäluokat eivät pienene yhtä paljon kuin suomenkieliset, mikä ehkä monelle on yllätys. Kun ikäluokat pienenevät, on kallista ylläpitää kaikkia varuskuntia, kun kaikkiin ei riitä tarpeeksi varusmiehiä.
En millään tavalla vähättele muita varuskuntia ja mielestäni on surullista että niitä lakkautetaan, mutta en ymmärrä tätä vastakkainasettelua ja sitä miksi yksi varuskunta on otettu silmätikuksi.
Dan Holmberg
Raasepori
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
