Satavuotias Kansallismuseo juhlii onnitteluhuutojen kera

Karjalainen savupirtti kuuluu Kansallismuseon ylijohtajan Elina Anttilan suosikkikohteisiin. "Tuoksu jo tekee vaikutuksen." Kuva: Markku Vuorikari

Juhlapäivän kunniaksi Kansallismuseossa on esillä harvoin nähtyjä esineitä, kuten vastikään Vesilahdelta löytynyt kotkariipus. Nähtävänä ovat myös Janakkalan miekkamiehen miekat sekä nuorten jääkiekon MM-pokaali.

”Historia vaikuttaa meihin koko ajan”, ylijohtaja Elina Anttila muistuttaa. Tätä päivää, mennyttä ja tulevaa pyritäänkin museos­sa nivomaan yhteen.

”Jokainen eletty päivä muuttuu historiaksi. Historia on tässä.”

Kansallismuseo avasi ovensa yleisölle 31. tammikuuta 1916. Ajankohdan uutiskohinaan kuului isompiakin asioita, sillä Suomen suuriruhtinaskunnassa elettiin ensimmäisen maailmansodan ja tiukan venäläistämispolitiikan aikaa.

Juhlavuosi on poikkeuksellisen työntäyteinen, sillä perusnäyttelyä uudistetaan parhaillaan. Yleisöltä suljettuja ovat tällä hetkellä sekä 1900-lukua että esihistoriaamme esittelevät osat.

Perusnäyttelyä uudistetaan Anttilan mukaan niin, että kävijä voi entistä helpommin eläytyä näkemäänsä. Tähän tarvitaan muun muassa lisää liikkuvaa kuvaa.

Suomen tarina rakennetaan museoon yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden ja vaikuttajien kanssa. Työ valmistuu vaiheittain vuoteen 2019 mennessä.

Nykyaikaiseen tarinaan kuuluu Anttilan mukaan myös yhdessä tekeminen.

”Himmelitalkoisiin osallistui ennen joulua noin tuhat ihmistä, museo­kävijöitä ja koululaisryhmiä. Himmelit myytiin ja saatiin kiva summa rahaa koululaisten hyväksi.”

Suositut neulontakahvilat jatkuvat tänä keväänä kuukausittain. Lasten ja leikkimielisten aikuisten vetonaula on työpaja Vintti museon ylimmässä kerroksessa.