Kriisirahaa ei tipu Brysselistä
Ensi syksynä isompi osa tuista maksetaan ennakkoon. Ministerit harkitsevat kansallisen de minimis -tuen nostoa.
Viljelijät osoittivat mieltään tänään muun muassa lehmien kanssa Brysselissä. Kuva: Aimo VainioBRYSSEL
Brysselin maatalousministereiden kokouksesta ei tipu kriisirahaa viljelijöille.
Uutta tukipakettia ei odotettukaan, mutta myös maatalouden kriisirahasto jätettiin koskematta.
"Tänään ei ollut edellytyksiä päättää rahasta. Komission viesti on, että ylimääräistä rahaa ei ole", maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo.
Kokouksen alla maatalouskomissaari Phil Hogan ennakoi merkittäviä päätöksiä.
Tässä kokouksessa ei viljelijöiden kriisiä kuitenkaan ratkaistu.
"Montaa asiaa saatiin vietyä vähän eteenpäin. Suomi esimerkiksi esittää lannoitteiden tullien alentamista", Tiilikainen tuumasi.
Maidon ja sianlihan tuotantoa voidaan vapaaehtoisesti alentaa. Se kuitenkin vaatisi tuotannon laskun korvaamista, eikä siitä puhuttu mitään.
Suomelle tärkeää olisi lisätä tukien maksamista ennakkoon ensi syksynä.
"Lopullinen päätös jäi vielä auki, mutta siltä pohjalta aloitetaan Suomessa valmistelu, että ennakoita syksyllä korotetaan", Tiilikainen sanoo.
Jäsenmaat saavat mahdollisuuden tukea pahimmin kärsineitä tiloja.
Komissio harkitsee, että tukea voisi maksaa 15 000 euroa tilaa kohden tänä vuonna.
Myös de minimis -tuen kolmen vuoden summa 15 000 euroa ehkä tuplataan 30 000 euroon. Lisäksi tuelle on kansallinen katto, Suomessa 46 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa. Se kattosumma poistunee väliaikaisesti.
Lopullista päätöstä näistä toimista ei vielä ole tehty.
De minimis -tuet ovat sellaisia valtion tukia, joiden ei katsota sotkevan markkinoita.
EU:n tekemien interventio-ostojen määrä tuplaantuu. Maitojauheen nykyinen yläraja 109 000 tonnin raja alkaa lähestyä. Rajaa nostamalla ostoja voidaan jatkaa.
Voin yläraja nousee 100 000 tonniin.
Sianlihan yksityisen varastoinnin tuki avataan myöhemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
