Hoitoala houkuttaa, mutta millaista väkeä?
Lapinlahden Virkussa pätevyys tarkoittaa asiakasturvallisuutta. Lähihoitaja ja sosionomi Saija Keränen jakoi perjantaina lääkkeitä. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoHoitoalan työntekijät vanhenevat ja vanhusten määrä kasvaa, joten hoiva-alalta eivät työt lopu. Työntekijäpulaan varaudutaan kouluttamalla tuontityövoimaa ja avustavaa väkeä uudella pikakoulutuksella.
Millaisella osaamisella meitä siis hoidetaan vanhuksina?
Jotkut työnantajat ovat havainneet, että buumissa alalle tulee myös ihmisiä, jotka eivät sinne sovi.
Tällaisen havainnon teki lapinlahtelainen Risto Martikainen, jonka hoiva-alan Virkku-yrityksessä vieraili lähihoitajaopintojen alkuvaiheen opiskelijaryhmä. Heissä näkyi tuttuja päihdeongelmaisia.
”Olen kuullut muiltakin, että alan opintoja suositellaan ihmisille, jotka eivät oikein löydä suuntaa elämälleen ja että tutkinnosta päästetään helposti läpi.”
”Se on minusta väärin, koska heidän pitäisi pystyä hoitamaan muita ihmisiä. On erittäin ikävää, jos koko ammattikunnan maine pilataan, sillä valtaosa lähihoitajista on todella päteviä.”
Sosiaali- ja terveysalaa valvovan Valviran tilastot vahvistavat yrittäjän havainnon. Valvira teki vuonna 2013 yhteensä 209 sellaista päätöstä, joissa terveydenhuollon ammattihenkilölle tuli seuraamuksia. Määrä kasvoi viidenneksen vuodesta 2012 ja yli tuplaantui viidessä vuodessa.
Puolessa näistä poistettiin ammattioikeudet tai kiellettiin ammattinimikkeen käyttö. Lisäksi rajoitettiin ammatin harjoittamisoikeutta.
Yleisin syy oli päihde- tai lääkeriippuvuus. Siihen saattoi liittyä lääke- tai omaisuusvarkauksia sekä mielenterveysongelmia.
”Kehitys on huolestuttavaa”, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.). Hän perää oppilaitoksilta, työpaikoilta ja ihmisiltä itseltään tiukempaa vastuuta ja suhtautuu varoen pätevyysnormien purkamiseen. Erityisen huolellinen hän olisi potilasturvallisuuden ja lastensuojelun kanssa.
Valvirassa uskotaan, että väärinkäytösten lisääntyminen selittyy ennen kaikkea työnantajien valveutuneisuudella. Ilmiö on selvä riski potilasturvallisuudelle.
”Emme halua leimata mitään ryhmää, mutta todeta julkisuuteenkin sen, että tietoomme tulleet ongelmat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina”, johtaja Tarja Holi sanoo.
”Olemme huolissamme siitä, että alalle ohjataan ainakin jonkin verran niitä, jotka eivät alalle sovellu. Tämä koskee todennäköisesti erityisesti työvoimapoliittista koulutusta.”
Valviran rajoittamispäätöksiä tuli suhteellisesti eniten lääkäreille, mutta määrällisesti lähi- ja perushoitajille. He voivat tosin jatkaa hoitotyössä, jos työnantaja niin haluaa.
”Tässä hädässä ei saa tehdä sitä virhettä, että työvoimahallinto pakottaa alalle sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät sinne sovi”, sanoo Terveys- ja sosiaalialan yrittäjien Teson toiminnanjohtaja Marjo Rönkä.
Hän epäilee, että alalle tullaan, jotta olisi ”edes joku opiskelupaikka”. Tähän kannustaa myös nuorisotakuu.
”Ongelmia on ja ne näkyvät etenkin siellä, missä työvoimaa on heikosti saatavilla. Voi olla tilanne, ettei hakijoista voi palkata ketään.”
Työvoimaviranomainen ei syytöksiä niele.
”Koulutukseen hakeudutaan myös suoraan ja me ohjaamme koulutuksiin kiinnostuksen mukaan. Ketään ei pakoteta minnekään”, Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston palvelujohtaja Päivi Halonen sanoo.
”Tietenkään ei voi sanoa ’ei koskaan’. Koulutukseen voi hakea kuka tahansa, eivätkä alkoholiongelmat välttämättä tule esiin testeissä ja haastatteluissa.”
Myös lääke- tai selkäongelmat voivat käydä ilmi vasta työssä.
Pienen paikkakunnan työnhakijat tunnetaan paremmin kuin suuren.
”Toisaalta ihmisille pitää antaa mahdollisuus, vaikka olisi nuorempana törttöillyt. Luotan, että oppilaitoksilla on moraalia ja etiikkaa”, sanoo Superin koulutuksesta vastaava asiantuntija Soili Nevala.
Työvoimahallinto kilpailuttaa työvoimakoulutuksen, ja hinnalla on iso paino.
Soveltumattomat tulisi Valviran Holin mielestä karsia alalta jämäkämmin ennen opintoja ja niiden aikana ja työnantajien madaltaa puuttumiskynnystään.
Yksi yritys valvoa alaa on vuonna 2012 voimaan tullut Sora- eli soveltumattomuuden ratkaisuja -lainsäädäntö. Sen nojalla oppilaitos voi puuttua paremmin ongelmiin ja jopa perua opiskeluoikeuden.
Etelä-Savon ammattiopistossa Sora-perustetta ei ole käytetty lähihoitajilla.
”Oppilaat ovat hoksanneet erota keskustelujen jälkeen itse tai heidät on erotettu runsaiden poissaolojen vuoksi”, Pieksämäen vastuuopettaja Minna Niemi kertoo.
”Lähihoitajakoulutus on myös niin vaativa, että sieltä kyllä putoavat ne, jotka eivät pärjää.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Kirjoittaja on MT:n politiikan toimittaja ja itsekin lähihoitaja (2011).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
