Kymenlaaksossa etsittiin uudistettuja perinneruokia
Alkuruokapöydässä ruokia maistelleille oli tarjolla muun muassa haukilohimureketta (etualalla) ja inkiväärisilakoita. Kai Roivas Kuva: Viestilehtien arkistoKOUVOLA
Kouvolan Elimäellä sijaitsevan Moision kartanon pitopöytä notkui kilpailun antimia. Pöytiä koristivat monet erilaiset perinneruuat nykyaikaisin vivahtein.
Kymenlaakson pitopöytä -kilpailussa edellytettiin, että ruuissa on käytetty ainakin yhtä kymenlaaksolaista raaka-ainetta ja ruoka soveltuu pitopöytään.
Kymenlaaksolaiseen ruokakulttuuriin on vaikuttanut eniten maantieteellinen sijainti. Vaikutteita on imetty niin Savosta, Hämeestä, ruotsalaisväestöltä kuin Karjalasta ja Venäjältä.
Siksi muun muassa idän ruokakulttuurin happamat maut maistuvat kymenlaaksolaisissa ruuissa. Luoteisvenäläinen ruokakulttuuri raivasi tiensä Kymenlaaksoon venäläisten huvila-asukkaiden tuomana.
Myös marjojen kerääminen on kuulunut olennaisesti itäsuomalaiseen kulttuuriin.
Yhdeksänhenkinen ammattiraati arvosteli reseptit. Tuomariston puheenjohtajana toimi Suomen keittiömestareiden puheenjohtaja Ulla Liukkonen.
Arvostelussa otettiin huomioon ruuan maku, rakenne, ulkonäkö, kymenlaaksolaisuus, raaka-aineiden paikallisuus ja kekseliäisyys. Liukkosen mukaan tärkein kriteeri oli kuitenkin maku.
Voiton vei Kannusjärven Alapään marttojen ruiscotta, jossa yhdistyi moderni pannacotta ja vanha perinteinen ruispuolukkapuuro.
Toiseksi parhaaksi reseptiksi ammattilaisraati valitsi Metsämäen mustikkamöllön, joka koostui mustikoista, kermasta ja vanhasta ruisleivästä. Tämänkin reseptin, kuten myös kolmanneksi tulleen perunalootakakun, takana olivat ykkössijan vieneet Kannusjärven Alapään martat.
”Hinnaltaan mustikkamöllö on edullinen. Marjat voi kerätä metsästä ja vanhan ruisleivän palan voi heittää mukaan. Etuna on myös, että ruuan hävikkiä saadaan pienennettyä”, Liukkonen muistuttaa.
Kritiikkiä Liukkonen antaa raaka-aineiden käytöstä. Kymenlaaksolaiseen ruokaan kuuluvat oleellisesti meren vuoksi myös kalat. ”Nyt tätä puolta ei ollut huomioitu tarpeeksi.”
Kilpailun reseptit vaativat Liukkosen mukaan vielä pientä viilausta. ”Toivon, että perinneruokia muokattaisiin. Lapset ja nuoret eivät tunne enää perinneruokia. Olisi hyvä, jos reseptejä nykyaikaistettaisiin niin, että ne sopisivat kouluruuaksikin.”
Myös yleisö pääsi maistelemaan uusia kymenlaaksolaisia herkkuja. Parhaimmaksi alkuruuaksi yleisö valitsi keltaisen kurpitsakeiton. ”Maku oli pehmeän samettinen eikä yhtään rasvainen”, ruokia maistellut Marja-Liisa Toivanen analysoi.
Parhaan pääruuan tittelin nappasi lampaanliha kaalin kera. ”Lampaan ja kaalin maut tulivat hyvin esille”, kaalin ystäväksi tunnustautuva Satu Massa totesi.
Yleisö päätyi jälkiruokakisassa samaan tulokseen kuin ammattiraati. Ruiscotta oli ykkönen. ”Oli hauska idea yhdistää nykyaikaa ja vanhaa”, Massa sanoi.
Myös Metsämäen mustikkomöllölle löytyi kannattajia syöjien joukossa. Sirkka Peltoniemen mukaan mustikkainen herkku toi lapsuusajat mieleen.
Voittajista sekä kilpailuun osallistuneista mielenkiintoisimmista resepteistä kootaan myöhemmin julkaisu.
Kilpailu oli osa Kymenlaakson kulttuurivuotta 2012.
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
