Ilkka Kanervan mukaan Suomen ei ole syytä hötkyillä Nato-kantaansa: "Tämä ei ole tammikuun 2022 päätös"
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja Suomen historian kokenein kansanedustaja ei antaisi Nato-päätöstä kansan käsiin. Hän ei järjestäisi kansanäänestystä Natosta.
Kanervan mukaan Suomen turvallisuuspolitiikka on hyvällä ja vakaalla pohjalla. Kuva: Kari SalonenPäätös Suomen Nato-jäsenyydestä ei ole nopean aikavälin päätös, sanoo eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
"Tämä ei ole tammikuun 2022 päätös. Nato-jäsenyys ei todellakaan ole mikään asia mikä käydään ostamassa kaupan tiskiltä ja sitten palataan kotiin."
Kasvanut sodanuhka Ukrainan rajalla sekä Venäjän aiemmin Yhdysvalloille esittämät vaatimukset turvatakuista ovat aikaansaaneet keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikasta, ja niin sanotun Nato-option sulkeutumisesta.
Kanervan mukaan Suomella ei nyt kuitenkaan ole syytä muuttaa turvallisuuspoliittista linjaansa, sillä sen peruselementit ovat hyvin selvät ja toimivat.
"Meillä on puolustuskyvyltään poikkeuksellisen vahvat puolustusvoimat, mikä on meille tietenkin todella tärkeää. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö kumppanimaiden kanssa on kunnossa."
Kanerva luettelee Suomelle tärkeiksi kumppaneiksi lähivaltiot Ruotsin ja Norjan, mutta myös transatlanttisen yhteistyön EU:n ja Naton kanssa sekä kahden ja monenväliset kehysvaltio-ohjelmat.
"Nämä kaksi raidetta meillä ovat kunnossa. Ne perustuvat tietenkin sille filosofialle, että Suomi on turvallisuuden tuottaja."
Venäjän esittämät turvatakuuvaatimukset siitä, että Nato ei enää laajenisi itään, ovat herättäneet suomalaisissa huolta. Jotkut ovat tulkinneet, että tällainen sopimus sulkisi oven myös Suomen mahdolliselta Nato-jäsenyydeltä.
Kanerva ei tähän kuitenkaan usko.
"Olin itse paikan päällä kun Naton neuvosto kävi Suomessa tässä loppuvuonna, ja tämä keskustelu oli esillä. Ei kukaan puhunut vähimmässäkään mitassa siihen suuntaan, että tätä optiota ei muka olisi. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on tämän vahvistanut"
Yhteyden Ukrainan tilanteen ja Naton laajenemisen välille on Kanervan mukaan vetänyt Venäjän presidentti Vladimir Putin, eikä Suomi.
"Tältäkin osin presidentin uudenvuodenpuhe oli hyvin selvä, että Suomen jäsenyys on Naton ja Suomen välinen kysymys."
Venäjän täysimittaiset sotatoimet Ukrainaa kohtaankaan eivät Kanervan näkemyksen mukaan keikuttaisi Suomen Nato-venettä suuntaan tai toiseen.
"Suomen Nato-suhde on huomattavasti kiinteämpi kuin Ukrainan. En näe, että hyökkäys Ukrainaan voisi kääntää Naton pään siihen, että avoimien ovien politiikka loppuisi", hän arvioi.
"Ukraina on kansainvälinen kiistakapula, jota Suomi ja Ruotsi eivät ole."
Sen sijaan on mahdollista, että paine Natoon liittymistä kohtaan nousisi. Sitä on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida, sillä Venäjän uhittelun lopulliset tavoitteet ja toimet ovat vielä epäselviä.
Kansaa Venäjän aktiiviset sotatoimet Euroopassa kuitenkin todennäköisesti aktivoisivat. Kanerva uskoo, että tällainen kehitys kärjistäisi jo olemassa olevia kantoja siitä, olisiko Suomen parasta hakea Natosta turvaa.
Kansanäänestykselle hän ei kuitenkaan ratkaisua jäsenyydestä alistaisi.
"Henkilökohtaisesti kuulun niihin, joiden mukaan tämä arvio on meidän ulkopolitiikan johtomme tehtävä. Mielestäni sitä ei ole viisasta pistää kansanäänestykseen", Kanerva sanoo.
"Se on tällaisena hybridivaikuttamisen aikana liian riskialtis ja liian houkutteleva kohde pyrkiä ulkopuolelta vaikuttamaan Suomen kansan mielipiteisiin."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
