Osa maaseudun matkailukohteista laittaa ovensa talveksi säppiin – venäläisten matkailijoiden vähyys vaikuttaa isosti ”kultaisella tiellä”
Työvoimapula, energian hinta, hintojen nousu ja ulkomaalaisten matkailijoiden vähyys koettelevat matkailuyrityksiä.
Työporukka kävi jouluviikolla kokeilemassa laukaalaisella Varjolan tilalla Kuusaankosken yli liukumista. Kuva: Petteri KivimäkiOsa maaseutumatkailukohteista pitää ovensa suljettuina tänä talvena.
”Mökkiyrittäjät laittavat osan mökeistä kylmäksi talvikaudeksi. Myös osa ravintoloista on auki vain kesäkaudella. Samoin maaseudun tilauskohteet ovat tehneet linjauksia, että pitävät ovensa kiinni talvikaudella”, luettelee Suomen Maaseutumatkailuyrittäjien puheenjohtaja Saila Valkeaniemi.
Syynä on energian hinnan nousu ja kansainvälisten matkailijoiden vähyys.
”Osassa maatilamatkailuyrityksistä asiakkaista 60–70 prosenttia on ollut venäläisiä. Korvaavia ei ole löytynyt tilalle. Venäläisten matkailijoiden vähäisyys vaikuttaa isosti kultaisella tiellä rajalta pääkaupunkiin”, Valkeaniemi kertoo.
Energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota hidastavat ensi vuonna matkailun elpymistä pandemiasta. Ne eivät kuitenkaan vie toimialaa kokonaisuutena uudelleen isoon notkahdukseen, sanoo johtava asiantuntija Sanna Kyyrä työ- ja elinkeinoministeriöstä.
”Odotamme, ettei ainakaan laskua tule ensi vuonna.”
Yöpymisten määrä Suomessa ylitti lokakuussa matkailun ennätysvuoden 2019 lokakuun luvut.
Kansainvälisten matkailijoiden määrä ei ole palannut koronaa edeltävän ajan lukuihin. Palautumista odotetaan vuonna 2025. Kotimaan matkailu on puolestaan palannut normaaliksi koronan tuomien piikkien jälkeen.
Kotimaan matkailu kiinnostaa nyt idässä ja pk-seudulla
Etenkin pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa on kiinnostusta kotimaan matkailuun seuraavan puolen vuoden aikana.
Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tilaston mukaan kotimaan loman ostoaikeet olivat pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa marraskuussa selvästi suuremmat kuin marraskuussa 2019.
Länsi- ja Etelä-Suomessa kotimaan lomamatkan ostoaikeet taas ovat vähäisemmät kuin 2019 marraskuussa.
Pohjois-Suomessa kiinnostus oli samansuuruista kuin marraskuussa 2019.
Maaseutumatkailuyrittäjien tulevaisuudennäkymät ovat lokakuussa tehdyn kyselyn tulosten perusteella valoisat. ”Yli puolella on hyvät odotukset ensi vuodelle”, Valkeaniemi kertoo.
Varaustilanne on samanlainen tai parempi kuin aiemmin 65 prosentilla yrittäjistä.
60 prosenttia vastaajista on valmis investoimaan 1–3 vuoden ajanjaksolla. Suunnitteilla on liikevaihtoon nähden aika isoja investointeja energiaratkaisuihin ja laajenemiseen, Valkeaniemi kertoo.
Koronavuosien tuoma piikki kotimaan matkailuun on vahvistanut yrityksiä, Valkeaniemi pohtii. ”1,5 vuotta sitten moni kertoi, että kassa on tyhjä. Nyt niitä vastauksia ei tullut.”
Kyselyyn vastasi 69 yhdistyksen 220 jäsenestä.
Matkailualan yritysten tilanne vaihtelee Kyyrän mukaan paljon.
Esimerkiksi kylpylöillä ja hiihtokeskuksilla on isoja energiakuluja. Alalla lasketaan tarkkaan, voidaanko kustannuksia siirtää kuluttajahintoihin.
”Pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole joustonvaraa, kun pandemian jälkeen tulee energiakriisi. Voi olla, että puskuri on jo käytetty.”
Hintojen nouseminen huolestuttaa matkailijoita Suomeen houkuttelevan Visit Finlandin johtajaa Kristiina Hietasaarta.
Eurooppa on tärkein lähtöalue, ja siellä kotitaloudet kärsivät kohonneista kustannuksista.
”Se taatusti vaikuttaa kykyyn lähteä matkalle. Suomea pidetään jo nyt kalliina kohteena. Kohonneiden hintojen vuoksi olemme todella kallis.”
”Matkailu ei ole välttämätön kuluerä. Jos eurot ovat tiukassa, kyllä ne välttämättömiin arjen menoihin menevät”, sanoo Kyyrä.
Vaikka hinnat nousevat vauhdilla, Suomi ei ole yksin energiakriisissä, Kyyrä muistuttaa.
Muissakin maissa on paineita korottaa hintoja. Suomalaisyrityksille ongelmia voi koitua siitä, jos hintakehitys esimerkiksi muissa EU-maissa on maltillisempaa.
Maksukykyiset matkailijat odottavat todella hyvää palvelua, Hietasaari muistuttaa.
”Siinä on toinen pullonkaula tällä hetkellä. Matkailuala kärsii niin järkyttävästä työvoimapulasta, että se näkyy väkisinkin heikentyneenä palveluna jo useissa kohteissa ja yrityksissä. Yhtälö on todella huolestuttava.”
Koronan aikaan moni vaihtoi pois palvelualoilta.
Nyt henkilökuntaa on vähän ja uusille tekijöille ei ole välttämättä vielä ehtinyt kertyä ammattitaitoa, mikä näkyy palvelun laadussa, Hietasaari kertoo.
Matkailussa on työvoimapulaa, mutta isompi ongelma on Kyyrän mukaan se, että osaajat ja työpaikat eivät kohtaa. Osaamista pitäisi myös päivittää.
”On yrittäjiä, jotka laittavat ovet säppiin, kun ei ole työntekijöitä. He mieluummin sulkevat ovet, kun eivät pysty takaamaan palvelun laatua asiakkaille.”
”Suomi on tällä hetkellä kiinnostava kohde. On surullista, että kauppaa menee ohi, kun kysyntään ei pystytä vastaamaan.”
Yksi kompastuskivi matkailussa Suomeen on saavutettavuus. Lentoja tulee Suomeen edelleen 40 prosenttia vähemmän kuin ennen koronaa.
”Meidän pitäisi panostaa matkailumarkkinointiin paljon enemmän, että voisimme muun muassa houkutella uusia lentoyhtiöitä tänne. Se vaatii, että riskiä jaetaan yhdessä osallistumalla markkinointikustannuksiin”, Hietasaari sanoo.
Matkailun edistämisessä panos-tuotossuhde on äärimmäisen hyvä. Lisäksi kaikki tulot jäävät Suomeen, myös verotulot, Hietasaari muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
