PASSIPAIKALLA Galluphöttöä
Eräs tutkimuslaitos on selvittänyt etukäteen seuraavan eduskunnan täsmälliset voimasuhteet vaalipiirikohtaisella valtakunnallisella gallupilla. Kannattaako vaaleja enää pitää?
Laitos on haastatellut 19 000 äänestysikäistä kansalaista kesäkuun ja joulukuun välillä.
Tuona ajanjaksona keskustan kannatus vaihteli Ylen gallupeissa 19,5 ja 26,8 prosentin välillä. Kokoomuksen vaihteluväli oli 17,1–22,1 prosenttia, perussuomalaisten lähes viisi prosenttiyksikköä ja SDP:lläkin monta prosenttiyksikköä.
Viiden prosenttiyksikön heilahdus merkitsee tuon kokoisilla puolueilla noin kymmentä kansanedustajapaikkaa. Melkoista höttöä on tämän paikkajaon pohja.
Vuoden 1991 vaalien alla toimittaja Alarodun silloisella työnantajalla sattui olemaan joutilasta rahaa. Niinpä päätettiin ratkaista eduskuntavaalien tulos etukäteen ja teettää vaalipiirikohtainen valtakunnallinen gallup.
Tunnetun tutkimusyrityksen gallup ei meinannut millään valmistua. Pieniin vaalipiireihin jäi niin vähän vastaajia, että täydennyshaastatteluja piti jatkaa lähes loputtomiin. Silti tulos jäi sattumanvaraiseksi.
Me toimittajat olimme armottomia ja julistimme kansalle tutkimustuloksia lopullisina totuuksina.
Muistan, miten nouseva poliitikko Bjarne Kallis (krist.) soitti ja ihmetteli, kun emme luokitelleet häntä läpimenijäksi. Vastasin korskeasti, että näin gallupin luvut kertoivat, kuten kertoivatkin.
SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen totesi tällaiset gallupit viihteeksi ja oli harvinaisen oikeassa. Demarien ahdingon toki muutkin gallupit kertovat yksimielisesti. Vain syöverin syvyys vaihtelee.
Eduskunta käynnisti tiistaina parin kuukauden kiihkeän loppukirin. Asiat ovat pahasti ruuhkautuneet ja osa jää virumaan rannoille. Vaalipropaganda velloo sakeana kaiken yllä.
Ikivanha laki lasten päivähoidosta muutetaan varhaiskasvatuslaiksi. Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok.) mukaan päivähoito ei tämän jälkeen ole sosiaalihuoltoa vaan pedagogiikkaa. Uusia korkeakoulutettujen virkoja kokoomus ajaa paljon.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) haluaa jatkaa lain kehittämistä. Hän kokoaa parlamentaarista työryhmää, joka vielä ennen vaaleja löisi kiinni satojen miljoonien menonlisäykset vuoteen 2025 asti.
Parlamentaarisia työryhmiä pystytetään nyt joka hallinnonalalla valtion menokehyksiä murtamaan, kun Ilkka Kanervan (kok.) työryhmä onnistui sopimaan puolustusmenojen tason reilusta nostosta.
Sari Sarkomaan (kok.) mielestä Kiurun olisi pitänyt esittää ideansa parlamentaarisesta työryhmästä jo vuosia sitten eikä läpinäkyvästi vaalitohinassa.
Hallitus on luvannut vähentää miljardilla kuntien velvoitteita. Ainakin niitä on runsaasti lisätty. Ministeri Kiuru on ollut kiihkeimpiä velvoitteiden lisääjiä, vaikka oppivelvollisuuden pidentäminen sentään haudattiin kesällä vähin äänin.
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) muistutti, että kuntien kukkarosta tämäkin uudistus otetaan. Mirja Vehkaperä (kesk.) sanoi uusien virkojen merkitsevän kunnille lisää menoja. Johanna Karimäki (vihr.) totesi siivouksen ulkoistamisen poistaneen päiväkodeista laitosapulaiset. Samalla katosi lohduttavia käsiä, kurahousujen pukijoita ja eteisen kuralammikoiden kuivaajia.
Jouko Skinnari (sd.) härnäsi edustajatovereitaan muistelemalla sosiaalihallituksen pääjohtajan Alli Lahtisen (sd.) tiimin hakeneen 1972 nykyisen lain mallin DDR:stä.
Suomi häpeää menneisyyttään, mutta oliko Itä-Saksan malli niin huono? Kasvoihan niissä päiväkodeissa Euroopan verraton johtaja Angela Merkel.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
