Ekonomistit seuraavat huhtikuun rokotustahtia, mikä ratkaisee talouspompun

Bussikyytien kysynnän odotetaan piristyvän, kun kuluttajat uskaltavat taas käyttää palveluja. Kesän koittaessa rokotekattavuus piristää taloutta palvelut edellä. Kuva: Petteri Kivimäki

Kuva: Jukka Pasonen

Kuluttajien patoutunut kysyntä odottaa terassikelejä ja koronan talttumista.

"Seuraan tarkasti, kiihtyykö rokotustahti huhtikuussa, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioinut. Se ratkaisee, istummeko juhannuksena terasseilla ja näkyykö talouden (kasvu-)pomppu vuoden kolmannella neljänneksellä vai siirtyykö se loppuvuoteen", summaa Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen Suomen talouden tilannetta.

Talouden rajoituksiin tuli jatkoa tällä viikolla, kun hallitus pani ravintoloille uuden kolmen viikon sulun. Alueelliset liikkumisrajoitukset ovat valmisteilla. Tartuntojen kiihtymistahti on maaliskuun edetessä hidastunut.

Suomen talous on selvinnyt koronasta odotuksia pienemmin vaurioin. Kotimaiset ennustelaitokset, pankit ja varainhoitajat ovat nostaneet arvioitaan sekä bkt:n kasvusta että inflaatiosta:

"Keväällä näemme kovimmat inflaatiotasot, kun energian ja polttoaineiden hinnat olivat vuosi sitten hyvin alhaalla", arvioi Handelsbankenin Hirvonen.

Suomen Pankki nosti 19.3. julkistamassaan katsauksessaan kuluvan vuoden talouskasvuennustettaan 2,6 prosenttiin. Joulukuussa keskuspankki ennusti Suomen talouden kasvavan 2,2 prosenttia. Kuluvan vuoden inflaatio nousee ennusteessa 1,3 prosenttiin.

Suomen talouskasvu on jatkossakin paljolti kulutuskysynnän varassa. Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ei usko ostovoiman näillä näkymin vaarantuvan:

"Ei vielä ole tästä merkkejä millään tavoin. 1,3 prosentin inflaatio on yhä hyvin alhainen."

Nimelliset reaaliansiot nousevat tänä vuonna noin kaksi prosenttia tehdyillä palkkasopimuksilla ja siten reaaliansioiden kasvu jatkuu edelleen.

Pitkät korot ovat jo nousseet, mutta pankkitilien korot pysyvät nollan tuntumassa inflaatiosta huolimatta. LähiTapiola julkisti helmikuussa ensimmäisen talousennusteensa. Katsauksen kirjoittanut ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi kuluttajien purkavan säästöjään, kun taas rohkenevat kuluttamaan. Kotitalouksien kulutus kuitenkin kasvaa säästöjen voimalla, jotka ovat kasvaneet edellisvuodesta noin 6 miljardilla eurolla.

Korona on muuttanut kulutuskäyttäytymistäkin: kaupassa käydään harvemmin ja ostokset tilataan useammin kotiin kuljetettuina.

Pellervon taloustutkimus päivitti talousennusteensa tiistaina.

”En usko, että nähtäisiin pysyvää inflaation nousua, mutta tänä vuonna kyllä koetaan hintapiikki, koska kysyntä kasvaa erittäin nopeasti”, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

Ensin siis koronapiikit ja siihen perään hintapiikki. PTT ennustaa hintojen nousevan Suomessa tänä vuonna 2,0 prosenttia. Huovarin mukaan hintapiikki on osin keinotekoinen, kun inflaatiota verrataan viime vuoden vastaavaan aikaan. Vuosi sitten kesällä raakaöljyn hinta romahti ja sitä seurasi bensiinin hinta. Toisaalta kysynnän kasvu voi alkuun olla niin nopea, että tarjonta pystyy vastaamaan siihen vasta viiveellä. Siitä syntyy paine hintoihin.

PTT:n ennuste talouskasvuksi kuluvalle vuodelle on 2,5 prosenttia. Ensi vuonna talous kasvaisi 3,5 prosenttia.

Vuonna 2021 maailmantalous toipuu ja vetää viennin ja investoinnit nousuun. Yhdysvaltain hallinto pani heti presidentti Joe Bidenin kauden alkuun liikkeelle 1 900 miljardin euron tukipaketin, josta riittää vetoapua viennin kautta Euroopan talouksillekin. Jatkona seuraa lehtitietojen mukaan uutta ja pitkäkestoinen 3 000 miljardin dollarin tukipakettia Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto olettaa osan uuden paketin rahoista kohdistuvan infrastruktuuriin. Taloutta elvyttävä vaikutus jakautuu usealle vuodelle. EU:n elvytyspaketti tulee sekin, mutta vasta myöhemmin.

Rajusti elvyttävä talouspolitiikka on jo herättänyt inflaation. Miinuskorkojen aika on takana.

Handelsbanken julkistaa uuden ennusteensa 28. huhtikuuta. Hirvonen arvelee pankin nostavan edellistä 0,9 prosentin arviotaan inflaatiosta. Talouskasvu on ollut kulutuskysynnän varassa. Hintojen nousu syö palkkojen ostovoimaa ja voi näin hidastaa kulutuskysyntää. Ansiotasoindeksi nousee Handelsbankenin arvion mukaan tänä vuonna kuitenkin 2,3 prosenttia, jolloin myös kulutuskysyntä mahdollistaa elpymistä.

Ennakkotilastojen mukaan Suomen talous supistui viime vuonna 2,8 prosenttia. Teollisuuden tavaravienti selvisi suuremmitta kolhuitta.

Tuoreiden rakennuslupatilastojen perusteella uusia asuntoja rakennetaan tänä vuonna 40 000, mikä vastaa pitkän aikavälin keskimäärää vuodessa. Toimialoittain rakentaminen vetää investointeja kuluvana vuotena.

Yritysten konkurssiaallolta on ainakin toistaiseksi vältytty.

Toimialojen väliset erot kannattavuuden kehityksessä ovat suuria. Selvästi muita toimialoja enemmän kannattavuus on heikentynyt majoituksen ja ravitsemisen toimialalla, jossa käyttökatteen marraskuussa arvioitiin heikkenevän keskimäärin noin 15 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.

Yritysten operatiivisissa kustannuksissa on enää vähän leikkausvaraa, arvioi Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti Euro- ja Talous -julkaisussa.

Toimialoista suurimmat kustannusleikkaukset on toteutettu toimialoilla, joilla liikevaihdon laskukin on ollut suurinta, eli majoituksessa ja ravitsemisessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä hallinnollisissa palveluissa.

Lue aiheesta lisää: PTT: Koronarokote elvyttää eniten palvelusektoria: "Kasvua seuraa inflaatiopiikki"