Pohjavedet ovat nytvähissä koko maassa
Joni Peuralan omakotitalo liitettiin tiistaina Eurassa kunnan vesijohtoverkkoon, jonka runkolinja kulkee talon vierestä. Peurala kertoo talon oman kaivon tyhjentyneen täysin. Vesi on ollut aiemminkin vähissä, mutta ei ole ennen loppunut. Juha Sinisalo Kuva: Viestilehtien arkistoKuiva syksy on vähentänyt pohjavesivarastoja koko maassa. Viime viikon sateet eivät vielä riitä täyttämään varastoja, mutta sääennuste lupaa lisää sadetta.
”Niin kauan kun sade tulee vetenä eikä maa ole jäässä, vesi pääsee imeytymään ja varastot täyttyvät”, Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa sanoo.
Missään päin Suomea routa ei vielä estä veden imeytymistä. Orvomaan mukaan 1–2 sentin routaa on ollut pohjoisessa, mutta se on sulanut.
Eniten pohjavesi on 30 vuoden keskiarvon alapuolella Pohjois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Orvomaa ei ole kuullut, että kuntien vesilaitoksilla olisi ongelmia veden jakelussa.
Sen sijaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kaivoja on kuivunut. Oman kaivon varassa oleviin taloihin ja maatiloille on viety vettä kaivoon ainakin Laitilassa, Eurassa ja Siikaisissa.
”10–15 henkilöä on ollut yhteydessä kuntaan. He ovat kysyneet pikaista vesiliittymien avaamista tai lähimmän vesipisteen sijaintia”, Euran vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Kalevi Tuominiemi sanoo.
Useita kaivoja ilman vettä on myös Laitilan vesihuoltolaitoksen työpäällikön Pekka Askolan tiedossa.
Orvomaan mukaan maalla asuvat osaavat varautua kaivon kuivumiseen.
”Oman kaivon käyttäytyminen tunnetaan. Jos on uusi asukas talossa, kannattaa aloittaa kaivon tarkkaileminen.”
Kaikki vettä kaipaavat eivät kuitenkaan tule kunnan tietoon, sillä oma kaivo on asukkaan oma asia. Kunta voi myydä vettä, mutta monessa kunnassa sitä toimittaa yksityinen urakoitsija tai palokunta.
Siikaisissa palokuntaa on kielletty ajamasta vettä taloihin. Se tietää töitä urakoitsija Raimo Rajalalle.
”Vettä on ajettu vajaa kuukausi. Toistakymmentä taloa on ollut. Varmasti monella on vesi vähissä, mutta ei vielä ole ottanut yhteyttä”, Rajala sanoo.
Rajalan mukaan kannettu vesi pysyy joissain kaivoissa paremmin kuin toisissa.
Laitilassa vesijohtoverkostoon kuuluu noin 60 prosenttia talouksista. Askola arvioi, että suurin osa maatiloista on oman veden varassa.
”Satunnaisia maatiloja on verkostoon osunut”, Askola sanoo.
Syksy on ollut seudulla kuiva, mutta viime ja tällä viikolla on satanut. Varsinais-Suomen elykeskuksen ylitarkastajan Maria Mäkisen mukaan se ei vielä riitä.
”Yksittäiset sateet eivät tilannetta pelasta. Jos nyt tulee kovat pakkaset ja maa jäätyy, ei pohjavesi pääse uusiutumaan”, Mäkinen sanoo.
Pienissä pohjavesimuodostumissa olevissa kaivoissa veden pinta alkaa nousta aikaisintaan muutaman päivän päästä. Viive voi kuitenkin olla jopa pari viikkoa.
Vesimiehet pitävät tilannetta hankalana, mutta eivät vakavana. Toisin oli vuonna 2003.
Kesä 2002 oli kuiva, kovat pakkaset tulivat ennen lumia ja talvi oli vähäluminen.
”Kevät tuli niin, että kaikki lumi vain haihtui, eikä sulanut. Se oli mieletön kuivuus”, Askola muistelee.
Kuivuus venyi puolentoista vuoden mittaiseksi. Tilanne ei nyt ole lainkaan yhtä paha.
Pohjavettä syntyy juuri näinä aikoina ennen maan jäätymistä.
”Kesällä pohjavettä ei synny, sillä vesi katoaa kasvillisuuden käyttöön tai haihtuu. Keväällä kun lumi ja maa sulavat, pohjavettä syntyy jälleen”, Mäkinen sanoo.
Vaikeat vesivuodet kannustavat liittymään kunnan vesijohtoverkkoon.
AIMO VAINIO
Yksittäiset
sateet eivät
tilannetta pelasta. Jos nyt tulee kovat
pakkaset ja maa
jäätyy, ei pohjavesi pääse uusiutumaan.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
