Myrkyt vievät mehiläiset ja rypsi ei pölyty
Suomi vastustaa EU:ssa neonikotidi-tuholaismyrkkyjen käyttökieltoa, vaikka aineet saattavat tuhota mehiläiset ja muut pölyttäjät, koska rypsin ja rapsin viljely vaikeutuu ilman siemenien peittausta näillä aineilla.
Siemen ei synny ilman pölyttäjiä kuin itsepölyttävillä ja tuulipölyttäjäkasveilla. Jos myrkyt tuhoavat mehiläiset ja kimalaiset, niin pölyttäjien puuttuessa rypsiä tai hedelmiä ei kannata viljellä. Sato jää saamatta.
Kuinka jokin maatalouden haara saattaa katsoa etuoikeudekseen tuhota toisen alan, mehiläistenhoidon, elinmahdollisuudet? Mitä jäämiä nuo aineet aiheuttavat maaperään ja vesistöihin, vai ovatko vallan haihtuvia ja ilmaan sekoittuvia?
Jos ratkaisu kirppaongelmaan on niin yksinkertainen, että siirtymällä syysrypsin viljelyyn peittausta ei tarvita, niin miksi ei niin tehdä?
Maatalousministeri Koskinen (kok.) sanoi, että tarvitaan lisää tutkimuksia ennen hallituksen kantaa myrkkyjen kieltoon. Siis tarvitaanko lisää tyhjiä mehiläispesiä, vai pitäisikö ennen neonikotidien käyttöä saada tieto niiden ympäristövaikutuksista? Rakentamiseltakin vaaditaan etukäteen ympäristövaikutusten arviointi ja erilaisia lupia. Miksi ei sitten myrkyille? Ovatko nuo aineet ihmisten kannalta turvallisia? Meilläkin on hermot ja kyseessä ovat hermomyrkyt.
Ja se siitä puhtaasta suomalaisesta maanviljelystä. Tehomaatalous syöttää meille ruuan ohessa vaikka mitä muuta kuin hunajaa, jota ei saada ilman mehiläisiä. Mehiläispesiä ei kannata rypsi- ja rapsipeltojen lähellekään viedä, niin kauan kuin hermomyrkyillä torjutaan kirppoja. Varoetäisyys ainakin viisi kilometriä.
Matti Seppälä
Iittala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
