Kuntatyöntekijöidenirtisanomissuoja yhä auki
Kuntatyöntekijät haluavat lisätä joustoa työtehtäviin, jotta käsiä riittää hallinnon lisäksi palvelutyöhön. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoKuntien työntekijöillä on tähän saakka ollut viiden vuoden irtisanomissuoja kunta- ja palvelurakenneuudistuslain eli Paras-lain sekä kuntajakolain perusteella.
Se tarkoittaa, että työntekijöitä ei ole voitu irtisanoa yhteistoiminnan tai kuntaliitosten myötä taloudellisin tai tuotannollisin perustein.
Hallinnollisia muutoksia on käsitelty liikkeenluovutuksena, jolloin työntekijöiden asema säilyy ennallaan, koska uusikin työnantaja on kunnallinen toimija.
Viiden vuoden suoja-aika ei sen sijaan päde silloin, jos kunta siirtää toiminnat yksityiselle palveluntuottajalle esimerkiksi myymällä.
Paras-laki on koskenut yhteistoimintaan siirtyvää henkilöstöä ja kuntajakolaki kunnan koko henkilöstöä.
Paras-hankkeen puitelaki umpeutuu kuitenkin tämän vuoden lopussa, ja sen tilalle neuvotellaan tulevana syksynä uusi rakennelaki. Säädökset muutosturvasta pitää kirjoittaa uuteenkin lakiin.
Kuntajakolaki taas koskee lähinnä kuntaliitoksia ja myös siihen kirjattu muutosturva kattaa vain vuosina 2008–13 tehdyt liitokset. Jos kuntaliitosta ei ole tehty ennen vuotta 2013, nykyinen laki ei ole voimassa.
Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriön kuntaosastolta katsoo, että muutosturvan pääperiaatteet on tarkoitus siirtää uuteen lakiin.
Tästä on sovittu hallitusohjelmassa. Siinä todetaan yhdellä virkkeellä, että ”henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena”.
”Se viittaa siihen, että nykyisen kuntajakolain perusteella irtisanomissuoja on viisi vuotta. Mutta kun emme ole vielä päässeet lakia kirjoittamaan, pykäliä mietitään vielä tarkemmin”, Valli-Lintu sanoo.
Eli ehdoista pitää vielä neuvotella?
”Pohjana on hallitusohjelman kirjaus ja nykyisen kaltainen viiden vuoden säännös, mutta pykälistä ole vielä mitään mustaa valkoisella.”
Eräs virkamies toteaa tiukasti, että ”kysymys on laista, eikä tämä ole silloin mikään neuvottelukysymys”.
Taho, joka mielellään neuvottelisi asiasta, on työnantajapuoli eli kunnat.
Kuntatyönantajat KT vastusti pitkää irtisanomisaikaa jo nykyistä lainsäädäntöä laadittaessa.
KT:ssä siirtymissuojaa on pidetty ”hyvin poikkeuksellisena” järjestelynä verrattuna yksityisen sektorin puolen vuoden irtisanomisaikaan ja lobbaus on käynnissä ehtojen löyhentämiseksi uudessa laissa.
KT on vastustanut viiden vuoden irtisanomisaikaa, mutta se on kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan hallitusohjelmassa ”poliittinen realiteetti”.
Sen sijaan KT haluaisi väljyyttä työntekijöiden uudelleensijoittamiseen.
”Haluamme joustavuutta siihen, että työvoima vastaisi kuntien palvelutarpeita. Kunnista on tullut viestejä, että järjestelmä on jäykistänyt rakenteita.”
KT:n nimettömät virkamiehet sanovat suoraan, että yhteistyön tiivistyessä kuntiin jää liikaa hallintoväkeä palveluja tuottavien käsien sijaan.
Hallituslähteistä rauhoitellaan, että eläköityminen tasaa tehokkaasti pitkiä sopimussuojia: vuodesta 2012 vuoteen 2020 kuntien 430 000 työntekijästä kolmannessa jää eläkkeelle.
Se tarkoittaa 16–17 000 työntekijää vuodessa, erityisen paljon sosiaali- ja terveysalalta.
Jäljelle jäävien toivotaan oppivan uusia, tehokkaampia työtapoja, jotta työt hoituvat ja säästöä lopulta syntyy.
”Sitoutuminen on yhä a ja o, koska eläköityminen on kovaa”, Valli-Lintu sanoo.
Hän huomauttaa, että nykyisessäkään laissa ei taata, että oma työnimike säilyy. Kunnanjohtaja ei välttämättä saa kunnanjohtajan työtä, vaan hänelle soveltuvaa työtä.
KT:n Jalonen arvioi, että kuntaliitokset johtavat palkkojen ja muiden työehtojen yhtenäistämiseen. Se tietää yleensä kustannusten nousua. Asia kuuluu kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.), jonka alainen rakennelakityöryhmä aloittaa työnsä lähiviikkoina.
Järjestelmä luotiin alunperin siksi, että kuntatyöntekijät saataisiin sitoutumaan työhönsä murrostilanteissakin eikä hakeutumaan esimerkiksi yksityisen sektorin palvelukseen.
VM:n virkamies ei näe asiassa riskiä työntekijöiden kannalta, koska hallitus pitää kiinni hallitusohjelman linjauksistaan.
Ministeriössä ei ole myöskään kuultu, että kunnat käyttäisivät pykälää väärin ja esimerkiksi myisivät toimintojaan päästäkseen eroon työntekijöistä.
Sen sijaan jonkinasteinen ongelma ovat ketjutukset: peräkkäiset kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueiden järjestelyt ovat voineet tuoda työntekijöille viisi plus viisi vuotta ja niin edelleen irtisanomisaikoja. Näistä pyrittänee uudessa laissa eroon.
EIJA POUTANEN
AULI VALLI-LINTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
