Kaikkea sähköverkkoa ei tarvitse vetää kalliisti maahan – "Järkevästä sähkönsiirrosta saadaan miljardisäästöt"

Sähköverkkoa korjataan vielä ilmassakin, mutta suurin osa vedetään maan alle. Kuva: Kari Salonen

”Suomen sähköjärjestelmästä tulee asiakkaille liian kallis, jos jakeluverkkoyhtiöt asiakkaita kuulematta kaivavat riskivapaasti maakaapelit myös haja-asutusalueille. Älykkäin verkko ei aina ole se kallein tai maan alla”, Suomen Sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen sanoo.

Jakeluverkkoyhtiöiden investoinnit maakaapelointiin ja muuhun säävarmuuteen ovat tehtävissä jopa miljardi euroa arvioitua edullisemmin, Suomen Sähkönkäyttäjien, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton teettämästä tutkielmasta selviää.

Pro gradu -työn teki diplomi-insinööri Aleksi Muukkonen Lappeenrannan LUT-yliopistossa.

"Miljardin euron säästöllä kuluttajien siirtomaksut laskevat huomattavasti”, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo.

Verkkojen ennenaikaisten uusimisten ja maakaapeloinnin sijaan sähköyhtiöiden pitäisi hankkia haja-asutusalueella myrskyvalmius sähkön käyttäjiltä. Esimerkiksi kaikki tietyn sähkölinjan haaran takana olevat kylän asiakkaat voivat hankkia aggregaatit, akut tai vakuutuksen. Tällöin verkkoyhtiöt säästyvät maksamasta korvauksia, vaikka sähkökatkot haaran taakse olisivat pitkiä.

Yhtiöiden pitäisi rakentaa maakaapelin sijaan enemmän verkkoja teiden varsille tai leventää johtoalueita, mikä olisi selvästi halvempaa.

Saaressa sijaitsevien tai sähköä vähän käyttävien asiakkaiden ei tarvitse välttämättä kuulua toimitusvarmuuden piiriin. Vapaa-ajan asunnoille voidaan hyväksyä yli 36 tunnin sähkönjakelun keskeytykset, jos asiakkaat sen hyväksyvät.

Sähkömarkkinalain mukaan verkon vioittuminen ei saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tuntia ja muualla yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Arviot säävarman verkon rakentamisen hinnasta ovat parissa vuodessa nousseet 8 miljardista eurosta 9,5 miljardiin euroon vuosina 2016–2028.

Sähkönkäyttäjien siirtomaksut ovat nousseet roimasti verkkoinvestointien takia.

Arviolta jo noin viidenneksellä haja-asutusalueiden käyttöpaikoista on jo omaehtoisesti hankittuna myrskyvalmius, esimerkiksi aggregaatti.

Investointeja voidaan pienentää, kun haja-asutusalueen vapaa-ajan asunnoille hyväksytään yli 36 tunnin sähkönjakelun keskeytykset. Tämä edellyttää asiakkaiden omaa hyväksyntää.

Väestöltään vähenevillä haja-asutusalueilla sähköverkkoyhtiöiden tulisi käyttää maakaapeloinnin sijasta edullisempaa tapaa ratkaista sähkön toimitusvarmuus.

Kuokkasen mukaan jakeluverkkoyhtiöiden liiketoiminta on suljettu monopoli ja vielä takuutuotolla. Miljardiluokan säästöjen varmistamiseksi valvontaviranomaiselle tulee antaa nykyistä suurempi valvontavastuu ja resurssit siihen.