Suomen korkea sähkön hinta on kuin maistiaisia Keski-Euroopasta – "olemme kroonisesti riippuvaisia tuonnista"

Kireä pakkanen ja tuulta on vain henkäys. Tämä yhdistelmä näkyi tiistaina myös markkinasähkön kalliina hintana. Tornion Röytässä Perämeren rannikolla on sähkön tuotannossa toistakymmentä tuulivoimalaa. Kuva: Pekka Fali

Kireä pakkanen, vähätuulisuus ja Ruotsin siirtoverkkojen pullonkaulat – muuta ei tarvittu, kun sähkön markkinahinta ampaisi Suomessa yläviistoon.

Tiistaina iltapäivällä markkinasähkön Suomen aluehinta oli tuntivälillä 14–15 karvan päälle 500 euroa megawattitunnilta eli 50 senttiä kilowattitunnilta. Korkeimmillaan markkinasähkö maksoi tiistaina aamulla 1 000 euroa megawattitunnilta.

Kallista? Kyllä. Syyskuussa Nordpool-sähköpörssissä noteerattu Suomen aluehinta vaihteli välillä 20–50 euroa megawattitunnilta ja lokakuussakin 80–100 euroa /MWh.

"Olemme kroonisesti riippuvaisia sähköntuonnista", summasi tilannetta Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Sähkön hintapiikki on kuin maistiaisia Keski-Euroopasta, jossa sähkön hinta on ollut selvästi Pohjoismaita korkeammalla.

Ruotsissa Oskarshamn-3-ydinreaktori oli viikonloppuna poissa käytöstä ydinpolttoaineen korjauksen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan ollut yksittäinen syy hintapiikkiin: siirtojohdot Ruotsista Suomeen johtivat sähköä täydellä kapasiteetillaan.

Leskelän arvion mukaan yksittäiset hintapiikit voivat talven aikana toistuakin, mutta pysyvästi hinnat eivät jää ylös. Suomen alueen tammi–maaliskuun termiinihinnoilla tehdään nyt kauppaa 95 eurolla megawattitunnilta ja huhti–kesäkuun toimitusten termiinihinnat ovat 58 euroa. Vuodelle 2023 sähkön hinnan voi suojata hintaan 37 euroa megawattitunnilta.

Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotantotehosta oli tiistaina 6–8 prosenttia. Ydinvoiman osuus tuotantotehosta oli 2 800 megawattia. Kaukolämmön yhteistuotannossa olevat voimalat tuottivat sähköä noin 3 000 megawatin teholla.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköjärjestelmän tilan mukaan sähkönkulutus Suomessa oli iltapäivällä tiistaina runsaat 13 800 megawattia. Tuonnin osuus tehosta oli nettona 3 600 megawattia. Suomesta vietiin sähköä Viroon.

Olkiluoto-3 ydinvoimalan valmistuminen tammikuussa tuo helpotusta sähkön riittävyyteen. Täyteen tuotantoon OL3 pääsee vasta kesäkuussa, kun reaktorin testivaihe on ohitse ja voimalaitos luovutettu tilaajalleen Teollisuuden Voimalle.

Sähköä paljon käyttävä teollisuus on yleisesti suojannut sähkönhankintansa sopimuksin ja termiinein. Jos se on mahdollista, laitosten kannattaa myös ajoittaa tuotantoaan edullisempiin tunteihin. Tehonsäätöä on aiemmissa hintapiikeissä pystytty Suomessa tekemään 500–1 000 megawatin tehon verran.

Metsäteollisuus on siirtänyt paperitehtaiden vuosihuoltoja helmikuulle, jolloin sähköstä eniten kysyntää. Ydinvoimaloilla vuosikatkot ovat tyypillisesti myöhään keväällä ja kesällä.

Kun pakkanen hellittää ensi viikolla, tuulta, tuulivoimaa on luvassa ainakin Pohjanmaalla. Etelä-Suomeen sääennusteet lupaavat tykkylunta, joka on sähköjohdoille tavallisesti raskasta kantaa. Ilmajohtojen alueilla luvassa voi olla verkkohäiriöitä.