Kuva: Timo Filpus
"Paikallisjoukoilla on oma tehtävänsä, jos vaikka vesikriisi puhkeaa” – puolustusselonteon toteutus korostaa paikallisten osaajien roolia maanpuolustuksessa
Myös maanpuolustuskoulutuksen kiinnostus räjähti kasvuun.
Puolustusvoimat olivat koronakriisin puhjettua poliisin apuna Kuutostien tiesululla kaksi vuotta sitten Uudenmaan ja Kymenlaakson rajalla. Kuva: Sanne KatainenEnnen koronapandemiaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) kirjasi koulutuksiinsa vuosittain noin 50 000 osallistumiskertaa ja vuonna 2021 osallistumiskertoja oli noin 33 000.
Viime päivinä päiväkohtaiset ilmoittautumismäärät koulutuksiin ovat olleet noin viisi kertaa suurempia kuin samaan aikaan vuonna 2019.
Verkkokoulutuksiin ilmoittautui viime viikonlopun aikana opiskelijoita kolminkertainen määrä normaaliin verrattuna. Erityisesti sotilastaktiikan peruskurssit ovat suosittuja, ja niihin on ilmoittautunut satoja ihmisiä vuorokaudessa.
Myös Jyväskylän yliopiston kanssa yhdessä toteutetulle Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssille on alle viikossa tullut kymmenkertainen määrä uusia ilmoittautumisia.
Viime syyskuussa julkaistun puolustusselonteon yksi keskeinen tavoite on vahvistaa entisestään maanpuolustustahtoa.
Kaikkien kansalaisten kiinnostusta maanpuolustukseen halutaan kehittää lisäämällä naisten ja reservin osallistumismahdollisuuksia.
MPK arvioi, että erityisesti naisille ja nuorille suunnattu turvallisuuskoulutus on tällöin tärkeää.
”Kutsunnat ja koko ikäluokan saavutettavuus ovat myös esillä. Koko ikäluokan maanpuolustusta käsittelevän mahdollisen infopäivän osuus voisi olla meillä, jos puolustushallinto niitä toteuttaa”, itsekin puolustusselonteon valmisteluun merkittävästi osallistunut MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo sanoo.
Prikaatikenraali Lehtisalo toimi vuodesta 2017 alkaen puolustusministeriössä kansallisen puolustusyksikön johtajana viime vuoden elokuuhun asti, jolloin hän siirtyi MPK:n toiminnanjohtajaksi.
”Meillä on jo nyt Intti tutuksi -toimintaa. Vaikka nuori kuinka hyvin saavutetaan netin kautta, henkilökohtainen kontakti on aina positiivinen juttu”, Lehtisalo jatkaa.
Paikallispuolustusta halutaan kehittää jatkossa siten, että reserviläisten paikallistuntemusta ja siviilissä hankittua osaamista voidaan hyödyntää entistä paremmin.
Uudistuksessa MPK ja Puolustusvoimat toimivat kumppaneina, jotka sovittavat yhteen reserviläisten eri harjoituksia aiempaa tehokkaammin kehittääkseen reserviläisen osaamista.
Paikallispuolustusta uudistettaessa on haluttu tehostaa laajan reservin käyttöä. Paikallispuolustuksesta rakennetaan tulevina vuosina koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista.
”Puolustusselonteko antaa raamit sille, että MPK valmistelee yhdessä Puolustusvoimien kanssa reserviläisten rekrytointia ja koulutussuunnitelmia kehittyvän paikallispuolustuksen tarpeita varten.”
Paikallispuolustuksen tehtävät yltävät koko yhteiskuntaa palveleviin rakenteisiin.
Tässä Lehtisalo viittaa kenraaliluutnantti evp. Petri Hulkon Mikkelissä joulukuussa pitämään puheeseen, jossa tämä sanoi uuden paikallispuolustukseen perustuvan järjestelmän olevan tarkoitettu kaikille – erityisosaajia tarvitaan vaikkapa tietojärjestelmien ylläpitoon.
”Esimerkiksi kunnissa ja kaupungeissa haetaan sitä, että oikeat osaajat on pystytty sijoittamaan paikallisesti kriisiajan organisaatioon. Tämä liittyy sote-alueeseen ja viranomaisiin.”
”Jos normaaliajan häiriötilanne on vaikkapa vesikriisi, tarvitaan tilanteessa heti laajasti kaikkia viranomaisia, kuntia ja kaupunkeja. Meillä on oma tehtävä siihen liittyen paikallisjoukoissa”, Lehtisalo sanoo.
Paikallisjoukkojen kehittämisessä halutaan tarjota reserviläisille mielekäs tehtäväpolku eritasoisissa poikkeusolojen tehtävissä.
Kouluttamisessa ja rekrytoinnissa hyödynnetään entistä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja ja vapaaehtoisia reserviläisiä.
Reserviin kuuluu noin 870 000 asevelvollisuutensa suorittanutta suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä.
Reserviläisten kouluttaminen MPK:n kursseilla tukee Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta ja sen tarpeita. Tavoitteena on, että reserviläinen pääsee mukaan nousujohteiseen koulutukseen.
”Tämä tarkoittaa sitä, että reserviläinen osallistuu sekä MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen, Puolustusvoimien järjestämiin vapaaehtoisiin harjoituksiin että kertausharjoituksiin ja voi tätä koulutuspolkua pitkin saada sijoituksen sodan ajan joukkoihin”, Lehtisalo selventää.
Reserviläisten sitoutuneisuus ja verkostoituminen korostuvat, kun paikallispuolustuksen tehtäviin tulee lisää kirjoa.
”MPK:n koulutuksessa huomioidaan reserviläisten siviilissä hankittu osaaminen. Työpaikalla, opinnoissa ja harrastuksissa tai koulutuksissamme hankittu osaaminen – kuten aselajikoulutus – tukee paikallispuolustusta.”
Lehtisalon mukaan Puolustusvoimien kanssa on uudistettu kyber- ja tiedustelutoimintaan liittyvää koulutusta.
Niissä vapaaehtoisten on mahdollisuus kouluttautua ja luoda kykyä havainnoida turvallisuusriskejä.
MPK:n valtakunnallinen valmiuspäällikköjärjestelmä huolehtii Lehtisalon mukaan vapaaehtoisten rekrytoinnista paikallispuolustusta ja muita operatiivisia tarpeita varten.
Nämä valmiuspäälliköt ja Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuksen upseerit ja aliupseerit ovat yhdessä reserviläisten tärkein linkki kohti paikallispuolustuksen erilaisia tehtäviä.
Jatkossa sodan ajan joukot jakautuvat käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin. Paikallisjoukkojen määrää lisätään vuodesta 2025 alkaen muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi.
Lue myös:
Puolustusministeri Kaikkonen Ylellä: Reserviläisten taidot halutaan nykyistä paremmin käyttöön
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
