Eläinten hyvinvointituki loppuu, tilalle tulee hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvoinnin tuen nimi jää ensi huhtikuun jälkeen historiaan. Hyvinvointituen sijaan ensi vuoden tukihaussa viljelijä voi sitoutua sen korvaavaan järjestelmään, joka nimetään tuen luonteen mukaisesti hyvinvointikorvaukseksi.
Kuten ympäristötuen tilalle tulevassa ympäristökorvauksessakin, uudella nimellä korostetaan tukirahojen olevan korvausta toimenpiteiden aiheuttamasta työstä tai tulonmenetyksistä.
Hyvinvointikorvaus on edeltäjäänsä laajempi, sillä siihen voivat nauta- ja sikatilojen lisäksi sitoutua myös lammas- ja vuohitilat sekä siipikarjatilat.
Tuen ehdot odottavat vielä EU:n komission hyväksyntää, joten tämän jutun sisältö perustuu Suomen komissiolle toukokuussa lähettämään ehdotukseen.
Maatalousylitarkastaja Antero Nikanderin mukaan laskelmat toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista ovat vielä kesken ja siksi eri ehdoista maksettavien tukien määrät on vielä vahvistamatta.
Lopulliseen maksettavaan määrään vaikuttaa myös se, miten moni sitoumuksen tekee ja mitä toimenpiteitä korvaukseen sitoutuvat viljelijät valitsevat.
”Sitoumusten määrä selviää vasta kevään tukihaun jälkeen, joten mennään pitkälle ensi vuotta ennen kuin tiloille maksettavan korvauksen suuruus on selvillä.”
Kokonaisuudessaan tukeen on käytettävissä vuoteen 2020 asti kestävällä tukikaudella 458 miljoonaa euroa.
Kokonaispotista osa käytetään tosin jo tänä vuonna, sillä tukijärjestelmien yhden vuoden jatkosta huolimatta rahoitus tämän vuoden hyvinvointitukeen otetaan jo uuden tukikauden rahoista.
Kun tämän vuoden jälkeen jäljelle jäävä summa jaetaan tukivuosilla, vuotta kohti rahaa on käytettävissä hyvinvointikorvaukseen 62 miljoonaa euroa, Nikander laskee.
Summa on jonkin verran suurempi kuin tukea on tähän asti maksettu.
Nykyiset hyvinvoinnin tuen ehdot eivät ensi vuonna ole enää voimassa, vaan kaikkien hyvinvointia edistävistä toimista korvausta haluavien on sitouduttava uuteen järjestelmään.
Jos nykyiseen järjestelmään sitoutunut viljelijä ei halua siirtyä uuteen järjestelmään, tuesta on mahdollista irtautua ilman jo maksettujen tukien takaisinperintää, Nikander kertoo.
Merkittävä muutos aiempaan on sitoumuksen kestossa. Hyvinvointituessa sitoumus on pitänyt tehdä viideksi vuodeksi. Hyvinvointikorvauksessa sitoumus tehdään kalenterivuodeksi kerrallaan.
Kalenterivuosi on myös tuen maksuperusteiden määräytymisjakso.
Tuen perusteena olevat eläintiedot poimitaan rekistereistä. Käytössä ovat sama tukijakso ja samat eläinyksikkökertoimet kuin uusissa tuotantoon sidotuissa tuissa ja luonnonhaittakorvauksen lisäosassa.
Hyvinvointikorvauksen ehdoista maksetaan ainoastaan sille eläinryhmälle, johon sen edellyttämät toimenpiteet kohdistuvat. Esimerkiksi vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen -ehdosta korvausta maksetaan vasikoiden määrän mukaan, Nikander kertoo.
Tähän asti tuki on maksettu koko tilan eläinmäärälle riippumatta siitä, mihin eläinryhmään itse toimenpide on kohdistunut.
Entiseen tapaan korvauksen ehdot ovat eläinlajikohtaisia. Toisin kuin nykyisin, kaikille tiloille yhteisiä yleisiä ehtoja ei korvauksessa enää ole, on vain ehtoja, joista tila voi valita tilalleen sopivia haluamansa määrän, Nikander kertoo.
Korvauksen ehdoissa toimenpiteet on EU:n komission asetuksen mukaisesti jaettu neljään ryhmään: eläinten luontaisia tarpeita paremmin vastaavaan juottoon ja ruokintaan, eläinsuojien oloihin, ulkotiloihin pääsyyn sekä lääkitykseen ja nukutusaineen käyttöön.
Nykyisistä nautatilojen ehdoista eläinten terveydenhuoltoon liittyvät ehdot eli terveydenhuoltosopimus, -käynti ja -suunnitelma eivät ole enää toimenpiteissä mukana. EU:n komission vaatimuksesta ne siirtyvät jatkossa osaksi uutta tilaneuvontajärjestelmää.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
