uutistausta Kreikan pelastajat pelaavat aikaa

Tällä viikolla on Kreikan ja euron pelastamiseksi matkustettu paljon.

Alkajaisiksi tuli maanantaina Kreikan ulkoministeri Dimitris Avramopoulos käymään Berliiniin.

Hän neuvotteli saksalaisen kollegansa Guido Westerwellen kanssa ylitsevuotavan ystävällisessä ilmapiirissä. Westerwelle oli Avramopoulosin sanastossa ”rakas Guido”.

Tänään Berliinissä Kreikan pääministeri Antonio Samaras yrittää pelastaa maansa tuholta ja pyytää Saksan liittokanslerilta Angela Merkeliltä lisää rahaa tai aikaa.

Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker reissasi keskiviikkona Ateenassa. Hän ylisti Kreikan säästösaavutuksia. Kunnes kuittasi ne riittämättömiksi.

Samaras jatkaa Berliinistä matkaa Pariisiin etsimään ymmärrystä Ranskan presidentiltä Francois Hollandelta.

Aika on juuri mitä nyt pelataan. Ja siksi Kreikka saa Angela Merkeliltä lämmintä kättä.

Angela Merkelillä on hyviä syitä pysyä tiukkana. Ja hyvää aikaa vaatia Samarasilta Kreikalle asetetun vakautusohjelman täytäntöönpanoa.

Kristillisdemokraatti Merkel ei halua ensi vuoden vaalikamppailussa kuulla, että CDU on puolue, joka upotti saksalaisten verorahat Ateenan pohjattomaan kaivoon. Kun taas Saksan demarit pitää ennen vaaleja saada näyttämään siltä, että he kannattavat velkaunionia.

Toinen syy on, että itsekkään taloudellisesti laskettuna Saksalla ei ole minnekään kiire. Ja talous on aina itsekästä.

Saksa on eurokriisin suurin maksaja. Mutta Saksa – ironista kyllä – myös hyötyy kriisistä.

Saksasta on velkariisin ansiosta muodostunut Euroopan valtiolainamarkkinoiden turvasatama. Suurin osa euromaista on niin epäluotettavassa tilassa, että sijoittajat haluavat ennemmin siirtää miljardinsa Saksaan ilmaiseksi, nollakorolla. Pari kertaa on Saksan valtiolainojen korko pudonnut negatiivisen puolelle. Eli sijoittajat maksavat siitä, että saavat lainata rahansa Saksaan.

Jos kriisin vuoksi romahtanut korkotaso olisi edelleen vuosien 1999–2008 tasolla olisivat Saksan korkokustannukset olleet viime vuosina 154 miljardia euroa. Ekonomisti Jens Boysen-Hogrefen laskelmien mukaan viimeksi kuluneiden 3,5 vuoden aikana Saksa on maksanut korkoja vain 86 miljardia euroa.

Saksan osuus Kreikan ensimmäisen apupaketin lainoista oli 15,2 miljardia. EU:n kautta ohjatussa Kreikka avussa oli saksalaista rahaa 9,8 miljardia.

Eli Saksa on plussan puolella ainakin 43 miljardin verran.

Ensimmäinen Kreikka apupaketti oli lisäksi sidottu euribor-korkoon. Siitäkin Saksa saa tuottoja.

EU:n, EKP:n ja IMF:n tarkastustroikka matkustaa Ateenaan seuraavaksi syyskuussa. Ennen seuraavia Kreikka-päätöksiä Saksan hallitus odottanee troikan raportin ilmestymistä.

Kreikka on toki edennyt säästöohjelmassaan. Irlannin keskuspankin uuden raportin mukaan on Kreikassa vuoden 2010 jälkeen toteutettu säästöjä ja veronkorotuksia 20 prosentin arvosta kansantuotteesta.

Berliinistä katsottuna Kreikan säästöjen lasi on yhä puolityhjä. Kunnes se on edes puolitäysi, joutuu Kreikka roikkumaan EKP:n hätärahoituksen varassa.

Avaa artikkelin PDF