Esitys kuntarakenteestatulee vasta vaalien jälkeen
Kuntaministeri Henna Virkkunen vahvisti Maaseudun Tulevaisuudelle eilen torstaina, että hallitukselta ei tule esitystä uudesta kuntajaosta vielä helmikuun alussa. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoKuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) alaisuudessa valmistellun kuntauudistuksen oli määrä valmistua tässä kuussa, mutta Helsingin Sanomat kirjoitti torstaina, että hallituksen esitys ei valmistu ja että uudistus voi siirtyä yli ensi syksyn kuntavaalien.
Lisäksi hallitus olisi siirtämässä uudistuksen valmistelun useiden kymmenien virkamiesten tehtäväksi, jolloin sen valmistuminen voisi viedä jopa vuoden.
”Tiedot eivät pidä paikkaansa. Virkamiestyöryhmän esitys tulee sovitusti helmikuun alkupuolella, sen jälkeen alkavat kuulemiset ja vasta sitten hallitus tekee oman esityksensä jatkotyöstä”, kuntauudistusta johtava Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä sanoo.
Esitystä ei siis julkaista heti 1. helmikuuta, vaan se lykkääntyy 5. helmikuuta pidettävien presidentinvaalien yli. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vahvisti asian MT:lle torstaina.
Kokoomusvetoisen hankkeen on pelätty vaarantavan Sauli Niinistön (kok.) vaalivoiton.
Laajalan mukaan nyt tulevat esitykset ovat sovitusti karttapohjaisia. Niitä on myös useampia, sillä hallitus on toivonut vaihtoehtoisia malleja.
Laajalan mukaan myös kuntien kuulemiset aloitetaan aikataulun mukaan. Kuulemisia pidetään kevään mittaan 18, ensimmäinen on helmikuun 14. päivä Joensuussa. Tilaisuuksiin kutsutaan noin kymmenen edustajaa joka kunnasta. Hallitus päättää jatkotyöstä kuulemisten jälkeen, vielä tänä keväänä.
Alunperin hallituksen tilaaman kuntauudistuksen oli määrä valmistua vuodenvaihteessa, mutta sitä siirrettiin kuukaudella, presidentinvaalien yli. Valmistelutyöstä ehti kuitenkin vuotaa julkisuuteen kartta, jonka mukaan kuntia jäisi Suomeen nykyisten 336 sijasta vain 70.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) kuittaa samassa HS:ssa tämän 70 kunnan mallin ”vain virkamiesesitykseksi” ja muistuttaa poliittisesta linjauksesta, ettei kuntien pakkoliitoksia tule.
Guzenina-Richardson esittää kuntaliitosten vaihtoehdoksi sosiaali- ja terveysalueisiin (sote) perustuvaa mallia. Sote-alueita olisi 15–20, niiden väestöpohja olisi 250 000–300 000 asukasta ja tehtävien hoitamiseen tarvittava valtionapu ohjattaisiin kuntien sijasta niille.
Alueiden lukumäärä vastaa siis sitä määrää alueita, joissa hallitus järjestää kuntakuulemiset.
Kuntauudistuksen seurantaryhmän puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ei ota kantaa siihen, pitäisikö uudistusta tehdä lähtökohtana kunnat vai sosiaali- ja terveysalueet.
”Seurantaryhmä vain seuraa, mutta SDP:n kanta on selkeä: Suomeen tarvitaan kuntauudistus, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata eri puolilla Suomea. Haluamme tehdä tämän kuntavetoisesti, emmekä innostu yksittäisistä karttaharjoituksista emmekä pakkoliitoksista.”
Seurantaryhmän jäsen Martti Korhosesta (vas.) on ”mielenkiintoinen ajatus”, että peruspalveluministeri esittää palveluiden järjestäjäksi sote-alueita eli käytännössä valtiota. Hallitusohjelmassa puhutaan vahvasta peruskunnasta ja sen vastuusta peruspalveluissa.
”Minun mielestäni pitäisi olla erilaisia vaihtoehtoisia malleja, joista kunnissa käydään kansalaiskeskustelua.”
Myös SDP:n mielestä palveluiden järjestäjinä pitää olla vahvat peruskunnat.
”Nyt neuvotellaan siitä, miten siihen päästään ja siinä on varmasti puolueiden välillä eroja”, Feldt-Ranta sanoo.
Kuntauudistuksen ympärillä vellovat salaiset kartat ja aikatauluhuhut lisäävät epäluuloa kunnissa, ja Korhonenkin pudistelee päätään.
”Joku vuotaa, ja se on ikävää.”
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat