Kuinka suuri osa ilmassa saalistavien tervapääskyjen ravinnosta voi olla hämähäkkejä? Pienen asian kummasteleminen voi tarjota ison oivalluksen, Seppo Vuokko kirjoittaa

Osa hämähäkeistä saalistaa seiteillään, mutta niille on myös monia muita käyttötarkoituksia. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Tietokirjailija Seppo Vuokko kehottaa kolumnissaan olemaan aivan pihalla. Lähiympäristöstä voi nimittäin löytää monta ihmeellistä asiaa, joita kummastelemalla voi päästä suurten ja ihmeellisten ilmiöiden jäljille.

"Kuinka esimerkiksi tervapääskyjen ravinnosta suuri osa voi olla hämähäkkejä, vaikka tervapääskyt pyydystävät ravintonsa ilmasta. Tai kuinka hämähäkit voivat olla ensimmäisiä maaeläimiä tulivuorten meren keskelle synnyttämillä saarilla kuten Krakataulla tai Surtseyllä."

Jokainen lienee joskus nähnyt hämähäkin tikun nokassa tai terassin kaiteella pylly pystyssä päästämässä ilmaan ohutta seittiä, Vuokko kirjoittaa.

"Kun tuuli tarttuu seittiin, se irrottaa otteensa ja nousee tuulten matkaan. Mutta ihminen näkee vain osan totuudesta. Hämähäkki tekee siinä nimittäin kahdenlaista seittiä."

Ihminen näkee vain hämähäkin vankan keskusseitin. Sen lisäksi hämähäkki laskee hiustakin ohuempia ja sähköisesti varautuneita seittejä.

"Kun niissä on samanlainen varaus, ne hylkivät toisiaan ja muodostavat sen paksumman seitin tyvellä eri suuntiin säteittäisesti harittavan seitistön. Nimenomaan tämä sähköisesti varautunut seitistö takaa sen, että hämähäkki pysyy ilmassa pitkään, voi nousta korkealle ja ajautua tuhansien kilometrien päähän", Vuokko kuvailee.

"Suomalaisetkin tutkijat ovat osallistuneet aurinkopurjeen kehittämiseen. Ajatus on, että auringon säteily kiihdyttää avaruusluotaimen vauhtia jatkuvasti. Vaikka alkunopeus on pieni, niin jatkuva kiihdytys nostaa nopeuden huimaksi. Hämähäkit ovat kehittäneet modernin aurinkopurjeen prototyypin jo miljoonia vuosia sitten."

Mitä muita ihmeellisiä ilmiöitä voi havaita pihalla puuhaillessaan? Lue Vuokon koko kolumni