Fingrid kaapelikatkosta: ”Ohuella marginaalilla mennään”
Viron ja Suomen välinen Estlink2- sähkökaapeli on tärkeä Suomen sähköjärjestelmälle kovimpien pakkasten aikaan, sanoo Fingrdin valvomopäällikkö Arto Pahkin.
Estlink 2-merikaapeli siirtää sähköä Suomen ja Viron välillä yhden ydinvoimalayksikön verran. Molemmissa päissä kaapelia on muuntoasemat, joissa tasavirta muutetaan siirtoverkkoon sopivaksi vaihtosähköksi. Kuva: Markku UlanderSähkön riittävyys on tällä haavaa hyvä, vaikka Suomen ja Viron välillä kulkeva Estlink 2-sähkönsiirtokaapeli on pois pelistä. Kaapelin ilmeisen tahallinen vaurioittaminen joulun pyhinä leikkasi kertaheitolla Suomen 3 400 megawatin sähköntuontikapasiteetista pois 650 megawattia eli viidenneksen. Syntynyt vajaus on enemmän kuin yhden Loviisan ydinvoimalayksikön teho.
”Nyt tilanne on sähkön riittävyyden kannalta hyvä, kun on lauhat kelit ja tuulee, mutta kovien pakkasjaksojen tilanne voi muuttua. Silloin aika ohuella marginaalilla mennään”, sähköjärjestelmän hallinnasta vastaava valvomopäällikkö Arto Pahkin kantaverkkoyhtiö Fingrdistä sanoo.
Fingridissä on kaapelin katkeamisen jälkeen laskettu skenaarioita, miten syntynyt 650 megawatin aukko sähkön saannissa vaikuttaa.
”Tilanne ei ole vakava, mutta jos joku rajasiirtoyhteys tai suuri voimalayksikkö putoaa pois, niin silloin kovien pakkasten aikana sähköstä voi tulla pulaa ilman Viron yhteyttä.”
Silloinkin oltaisiin kaukana tarpeesta säännöstellä sähkön kulutusta, mikä keino liittyy varsinaisiin kriisitilanteisiin, mistä nyt ei ole kyse.
Silti sähkön saatavuuteen tullut vajaus todennäköisesti vaikuttaa pörssisähkön hintaan varsinkin kovilla pakkasilla ensi talvena. Pahkin uskoo, että sähkön hinnanvaihtelusta seuraava kysyntäjousto tasoittaa tilannetta niin, että sähkön riittävyys ei ole uhattuna missään vaiheessa.
Pörssisähkön kuluttajan kannalta nyt vallitseva tilanne näkyy niin, sähkön hinnan seuraamisesta ja kulutuksen ohjaamisesta edullisiin ajankohtiin tulee yhä kannattavampaa.
Sähkön saatavuuteen tullut vajaus todennäköisesti vaikuttaa pörssisähkön hintaan varsinkin kovilla pakkasilla ensi talvena.
Kaapelin katkeamisesta johtuva tilanne voi kestää kuukausia. Vikapaikka on paikallistettu, mutta korjaamiseen ei päästä vielä hetkeen.
”Paikan rikostutkinta on yhä käynnissä ja saamme sieltä samalla materiaalia, josta on hyötyä kaapelin korjaamisen kannalta.”
Kaapeli joudutaan nostamaan vaurioituneelta kohdalta ehkä satojen metrien matkalta pintaan ja liittämään vauriokohtaan uutta kaapelia.
”Kaapelin nostoon ja korjaamiseen soveltuvia aluksia ei ole paljon, eikä meillä ole vielä arvioita, milloin sellainen tänne vapautuu. Alus voi olla nyt vaikka toisella puolella maapalloa.”
Julkisuudessa kaapelin korjaamisen on arveltu voivan kestää seitsemän kuukautta. 170 kilometriä pitkästä Estlink 2-kaapelista veden alla on 145 kilometriä. Vauriokohta on lähempänä Suomea, joten kaapelin korjausvastuu on Suomella eikä Virolla.
Sähkön siirtokaapeleiden tahallisen tai tahattomien vaurioittamisien vuoksi niiden suojaukseen on Fingrdissä alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
”Selvitämme, miten vanhojen, mutta erikoisesti tulevien mereen laskettavien siirtokaapeleiden suojausta voidaan parantaa kustannustehokkaasti”.
Estlink 2-kaapelin siirtojännite on 450 000 volttia ja se pystyy siirtämään 650 megawatin tehon. Viime aikoina kaapeli on siirtänyt halpaa tuulivoimalla tuotettua sähköä Viroon, jonka oma sähköntuotanto perustuu pitkältä Narvan suurten palavaa kiveä eli öljyliusketta polttavien voimalaitosten varaan.
Talven tyynten pakkasjaksojen aikana kaapeli on siirtänyt Virossa tuotettua sääolosuhteista riippumatonta hiilisähköä Suomeen, jonka oma hiilisähkön tuotantokapasiteetti on ajettu alas ja jossa sähkön hinta on hetkittäin korkea.
Hintaeroihin perustuva valtioiden välinen sähkönsiirto on viime kuukausina muuttunut, kun Pohjoismaissa otettiin käyttöön niin sanottu Flow Base -järjestelmä, joka pyrkii tasaamaan sähkön siirtotarpeen vaihteluita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
