Patruunaa nyt kaivataan
Hallituksen ohella laskusuhdanteen arkkitehteinä ovat toimineet suuryritysten johtajat. Ennen maailmassa patruunoilla on ollut sisua ja taitoa saada ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen.
Vuorineuvos Juuso Walden Valkeakosken paperitehtailta vasta olikin työläisten suosiossa. Patruuna Juuso ei tiedon mukaan ottanut penniäkään bonusta itselleen vaan jakoi auliisti kaikille alaisilleen sekä auttoi taloudellisestikin työyhteisöään. Juuson sanomakin oli, että en tarvitse mitään bonuksia eikä palkkaani koroteta!
Aikanaan 1960-luvulla Tehtaan jalkapallokentälläkin pelasi Hakan nuorimies Matti Pitko ja katsomossa istui kannustamassa Juuso lippalakkeineen yleisön seassa ilman muuta yleisöä erottavaa aitausta. Kodikasta vai mitä?
Nykyajan johtajat näkyvät vain joskus ja jouluna, kun kotimaassa käyvät kääntymässä! Onko tuttu juttu?
Nyt nuo johtajat eivät osaa kuin valittaa korkeita verojaan, itkeä miljoonabonustensa pienuutta, kiristää valtioita rahan siirtämisellä verottajan ulottumattomiin ja uhata kansaa työpaikkojen lakkauttamisella.
Todellisuudessa noita bonuksia jaetaan holtittomasti tappiota takoville ja huonosti johdetuille yhtiöille. Yritysveron laskemisen jälkeen maastamme tulee miltei veroparatiisi suuryrityksille. On käsittämätöntä, miksei tuota veronalennusta tehty määräaikaiseksi niin kuin aikoinaan tehtiin eräiden yksityisyrittäjien kohdalla.
Molemmat perinteiset työväenpuolueet ovat hallituksessa. Mikseivät ne vaatineet, että veroaste palautetaan ennalleen, mikäli uudistus on kansalle vahingollinen.
Eurovaaleissakin ehdokkaiden tärkein päämäärä näyttää olevan vain jättimäisten palkkojen ja etuuksien haaliminen. Samalla kotimaassa virheitä tehneet poliitikot pääsevät piiloon, onhan puhuttu ”pakolaishallituksesta”.
Enpä ole kuullut yhdenkään ehdokkaan ajavan teemoja, joilla EU:n epäkohdat laitettaisiin kuriin. Ei ole kukaan vaatinut veroparatiisien suitsemista, optioitten kohtuullistamista tai sitä, että bonuksia johtajille saisi maksaa vain, jos yritysten työvoiman määrä on kasvanut tai ja sen maksama veromäärä on lisääntynyt. Suomi ja Eurooppa eivät kestä nykymenoa.
Työllistämisvastuut ja byrokratiavelvoitteet kasataan koko omaisuutensa riskeeraavien pienyrittäjien niskaan samalla kuin lisätään muitten rahoilla keinottelevien suuryritysjohtajien optio- ja bonusnautintaoikeuksia.
Ilokseni totean, että pitkästä aikaan on presidenttimme ottanut kantaa Suomen velkaantumisesta viimeksi valtiopäivänavauksessa 2014 kysymyksellä, milloin velanotto loppuu.
Nykyisen ulkoministerin sanomana vuonna 2012 luvattiin, että ulkomaanvelkamme alkaa pienentyä vuoden 2014 aikana. Toivotaan, toivotaan, toivotaan, että joskus...!
Matti Hirvonen
Nokia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
