Kitkarengas on hyvä keksintö

Nastat kuluttavat tien pintaan uria, joiden korjaaminen tulee kalliiksi. Sateella uriin kertyy vettä, ja auto voi joutua vesiliirtoon, Esa Aittakallio kirjoittaa. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkisto

lukijalta

Maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa oli

armo Palokallion asiallinen kirjoitus otsikon aiheesta. Yleensä nasta- ja kitkarenkaita vertailtaessa nastojen miinuspuolena mainitaan vain teiden kuluminen ja siitä johtuva tiheä ja kallis päällystämistarve. Haittoja on kuitenkin paljon enemmän.

Nastat karhentavat asfalttia, mikä puolestaan lisää renkaiden kulumista. Toisin sanoen tie iskee takaisin. Paljonko nopeammin suomalainen autoilija joutuu vaihtamaan renkaansa esimerkiksi saksalaiseen verrattuna?

Vilkkaimmilla väylillä ajoratamaalaukset joudutaan uusimaan vuosittain.

Sateella vesi makaa urissa, minkä johdosta pientareettomilla teillä sopivan ajolinjan löytäminen kohtaamistilanteessa vaatii tarkkuutta vesiliirron välttämiseksi.

Nastojen takia ajamme puoli vuotta kuraisilla teillä. Kura sotkee tuulilasit, ajolamput,

rekisterikilvet, liikennemerkit ja tiemaalaukset. Turvallistako?

Kura kulkeutuu kaikkialle, kengänpohjissa sisätiloihin saakka. Autoon ei pääse likaamatta vaatteitaan, ja talviaikana auton jatkuva pesu kuormittaa ympäristöä.

Entä ne ihmisparat, jotka joutuvat seisomaan avonaisilla bussipysäkeillä, liikennevirran kura- tai pölypilven ympäröiminä?

Kuivalla ilmalla kura muuttuu pölyksi. Vasta äskettäin on meilläkin tunnustettu se päivänselvä tosiasia, että vaarallisen katu- ja tiepölyn suurin syy on nastarengas.

Japanissa nastat kiellettiin jo vuosia sitten nimenomaan katupölyn takia. Liikenneministeri sinne opintomatkalle!

Nastat tuottavat melua niin auton sisällä kuin ulkopuolellakin. Kuunnelkaa talvella

vilkasliikenteisen kadun tai tien varrella. Melueron huomaa kesällä hyvin, kun vastapäällystetty tie vaihtuu kuluneeksi pinnaksi. Yhden talven jälkeen uuden asfaltin hiljaisuus on kadonnut.

On selvää, että piikkipyörät ja karhea asfaltti lisäävät

polttoaineen kulutusta.

Miinuspuolelta löytyy niin monta negatiivista turvallisuuteen vaikuttavaa tekijää, että uskallan väittää onnettomuuksien vähenevän, jos nastat kiellettäisiin. Aluksi ne saattaisivat hieman lisääntyä, ennen kuin kuljettajat oppisivat ennakoimaan riittävästi.

Nyt luotetaan nastoihin niin sokeasti, että talvella ajellaan lähes kesätyyliin muistamatta,

että vanha nastarengas, jollaisilla suurin osa ajelee, ei tosipaikan tullen pidäkään siten kuin kuljettaja uskoo.

Miten on mahdollista, että Keski-Euroopan alppimaissa pärjätään ilman nastoja? Suomi on tasamaata, joten täällä ei ongelmia pitäisi olla. Joka ei selviä, hankkikoon ketjut.

Itse olen selvinnyt jo 30 vuotta ilman nastoja. Niin etu-, taka- kuin nelivetomalleillakin. Enimmäkseen Etelä-Suomen rannikkoalueella mutta työ- ja huvimatkoilla kautta maan. Pari kolme kertaa vuodessa on keli, jolloin nastoista olisi todellista hyötyä. Sen takia ei tiestöä kuitenkaan kannata

pilata, puhumattakaan muista nastojen aiheuttamista

haitoista.

Lopuksi vinkki ympäristöministerille. Nastat verolle. Epäoikeudenmukaisia ”vihreitä” veroja on jo kylliksi. Tässä

yksi, jota voisi perustella jopa ihmisten terveydellä.

Esa Aittakallio

Piikkiö

Avaa artikkelin PDF