Hevosenlihan tuonti on moninkertaistunut
Suomeen tuotavan hevosenlihan määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa liki kolminkertaiseksi.
Yli 65 prosenttia Suomeen tuotavasta hevosenlihasta on peräisin EU:n ulkopuolelta, valtaosin Meksikosta ja Kanadasta.
Vuonna 2003 lihaa tuotiin reilut puoli miljoonaa kiloa, etupäässä Brasiliasta. Vuonna 2012 tuonti oli nelinkertaistunut.
Tuonnin huippuvuosi oli 2009, jolloin hevosenlihaa tuotiin tullin tietojen mukaan Suomeen yli 2,8 miljoonaa kiloa. Jo tuolloin yli puolet lihasta oli peräisin Kanadasta.
EU:n ulkopuolella lihantuotantoon ja teurastukseen eivät päde samat säännöt kuin kotimaassa.
Yhdysvalloissa on yli yhdeksän miljoonaa hevosta. Maan kolme viimeistä hevosteurastamoa sulkivat ovensa vuonna 2007. Sen jälkeen hevoskuljetukset suuntasivat rajojen yli etelään ja pohjoiseen.
Teurastamojen sulkemisen syynä oli hevosten teurastarkastusten loppuminen. Yhdysvaltojen kongressi kielsi rahoituksen, jolla maatalousministeriö hoiti tarkastukset.
Alkoi teurashevosten vienti Meksikoon ja Kanadaan, joissa teurastaminen on edelleen sallittua.
USA:n julkisten varojen käyttöä tarkkaileva elin GAO julkisti vuonna 2011 raportin teurastuskiellon vaikutuksista amerikkalaisten hevosten hyvinvointiin.
Vuosien 2006 ja 2010 välillä hevosten vienti USA:sta Kanadaan lisääntyi 148 prosenttia ja Meksikoon peräti 660 prosenttia. Vietyjen hevosten kokonaismäärä oli vuonna 2010 lähes 138 000, joka vastaa suunnilleen Yhdysvalloissa ennen kieltoa teurastettujen hevosten määrää.
EU tekee säännöllisesti tarkastuksia kanadalaisiin ja meksikolaisiin teurastamoihin. Vuoden 2010 tarkastuksessa Kanadassa havaittiin muun muassa, että eläinten lääkinnästä riittää omistajan vakuutus, ettei eläintä ole lääkitty viimeisen puolen vuoden aikana. Kesällä 2012 Kanadasta Belgiaan tuodusta hevosenlihasta löydettiin fenyylibutatsonia ja klenbuterolia.
Syksyllä 2012 Meksikossa puolestaan peruttiin vientisertifikaatteja teurastamoilta, kun niissä havaittiin puutteita sekä hevosten tunnistamisessa että lääkeainekirjanpidossa.
Kongressi kumosi hevosenlihan tarkastusten rahoituskiellon loppuvuodesta 2011. Maatalousministeriölle ei kuitenkaan alkanut sataa pyyntöjä uusien tarkastusten aloittamiseksi.
Ne kaksi osavaltiota, Texas ja Illinois, joissa aiemmat teurastamot sijaitsivat, ovat omilla osavaltiolaeillaan kieltäneet hevosten teurastamisen.
Keskustelu hevosten teurastuksesta Yhdysvalloissa käy kuumana. Osa sitä ovat eläinten hyvinvointi ja alkuperä sekä hevosten lääkintä.
USA:n teurastuskielto romahdutti hevosten hinnan, eikä talouden alamäki ole auttanut. Halvimpien hevosten hinta laski jopa viidenneksellä aikaisemmasta.
GAO:n raportti kertoo, että Yhdysvalloissa raportoidaan ennätysmäärästä hylättyjä hevosia. Esimerkiksi Coloradossa eläinsuojeluilmoitusten määrä nousi yli 60 prosenttia vuosien 2005 ja 2009 välillä.
Perimmäisenä syynä ongelmiin pidetään hevosten liian suurta määrää. Myös vapaana elävät mustangit aiheuttavat kiistoja, sillä osa pitää niitä kansallisperintönä, toiset taas tuhoeläiminä, joiden oikea osoite olisi teurastamo.
Kipulääke fenyylibutatsonia käytetään USA:ssa hevosten lääkitsemiseen yleisesti. Hevostensuojelujärjestöt ovat toistuvasti varoittaneet, että teuraaksi hevosia ostavat välittäjät väärentävät hevosen tunnistustodistuksia. Todistus täytetään vasta välittäjän ostettua hevosen, eikä tiedossa välttämättä ole, mitä aineita sille on edellisten kuuden kuukauden aikana annettu.
Kanadassa odotetaankin nyt heinäkuun lopussa voimaan tulevaa säädöstä, jonka mukaan EU:hun vietävästä lihasta on oltava olemassa lääkeainekirjanpito koko hevosen elämän ajalta.
SATU PITKÄNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
