EU-maiden talouspolitiikka pannaan tiukkoihin ohjaksiin
Euroalueen tiivistyminen otti vuodenvaihteessa jälleen yhden askeleen, kun EU-maiden välinen talouskurisopimus astui voimaan vuoden alusta. Sopimus tuli voimaan, kun Suomi ratifioi sen 12. euromaana.
Jäsenmaiden budjettikuria vahvistavasta paketista päätettiin alunperin joulukuussa 2011. Erityisesti Saksan painostuksesta solmittu sopimus määrää jäsenmaita säätämään kansalliset lait, jotka estävät niitä ottamasta liikaa velkaa.
Ratifiointi on ehtona, sille että maa voi saada tukea euromaiden kriisirahastosta.
”Suurta muutosta ei tule siihen, mitä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa on tähänkin asti säädetty. Sääntöjen siirtämisellä valtioiden omiin lakeihin yritetään varmistaa, että niitä noudatettaisiin jatkossa paremmin”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoo.
Talouskurisopimus ei ole osa EU-lainsäädäntöä, koska Britannia ja Tšekki halusivat jäädä sen ulkopuolelle.
”Alun perin tavoitteena oli, että velkajarru kirjataan kansallisiin perustuslakeihin. Saimme kuitenkin muutettua pykälää niin, että tavallinen laki riittää”, budjettineuvos Juha Majanen valtiovarainministeriöstä kertoo.
Suomessa eduskunta hyväksyi velkajarrulain joulukuussa. Se vaatii hallitusta asettamaan tavoitteen julkisen talouden vakaudelle.
Jos talouden kestävyys on EU-komission mielestä vaarassa, hallituksen pitää antaa tiedonanto eduskunnalle ja kertoa toimenpiteet, joilla talous saadaan takaisin raiteilleen.
Lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta. Viime kädessä budjettivalta on kuitenkin eduskunnalla.
”Aika samalla tavalla meillä on tähänkin asti toimittu. Ajatuksena on, että EU:n asettamien rajojen sisällä pysytään, eikä lain tarkoittamaan tilanteeseen koskaan jouduttaisi”, Majanen toteaa.
Sopimuksen mukaan EU-maiden täytyy rajoittaa julkisen talouden rakenteellinen alijäämä enintään 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rakenteellisesta alijäämästä on puhdistettu suhdannevaihtelut. Poikkeustilanteessa vaatimukseen voi myös saada helpotusta.
Joissakin arvioissa vaatimuksen on pelätty vaikeuttavan talouden elvytystä taantumassa.
”En näe vaaraa, että alijäämäraja estäisi järkevän elvytyspolitiikan. Toistaiseksi Suomen julkinen talous on ollut kokonaisuudessa selkeästi plussalla”, Majanen muistuttaa.
Laskelmassa on mukana valtioiden ja kuntien talous sekä eläkejärjestelmä. Toistaiseksi eläkerahastoissa on runsaasti varoja, mutta väestön ikääntyessä tilanne voi heikentyä.
Hallitusten välisen talouskurisopimuksen lisäksi EU-maiden taloutta valvotaan unionin lainsäädännön perusteella.
Vuoden 2011 alussa tuli voimaan niin sanottu six-pack-lakipaketti, jonka perusteella EU-komissio voi määrätä sakkoja talouttaan huonosti hoitaville maille.
Sakot tulevat automaattisesti, ellei jäsenmaiden määräenemmistön vastusta niitä.
Jäsenmaa joutuu komission tehotarkkailuun, jos sen julkisen talouden alijäämä ylittää kolme prosenttia tai velkasuhde on yli 60 prosenttia.
Alkuvuoden aikana Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden pitäisi vielä päästä sopuun two-packiksi kutsutusta lakipaketista, joka antaa komissiolle oikeuden euromaiden kansallisten budjettien ennakkotarkastukseen.
Vihriälän mielestä talouskurilait voivat parhaimmillaan vahvistaa luottamusta.
Niiden merkitys nykyisen kriisin ratkaisussa on kuitenkin vähäinen.
”Kriisimaille ei tule mitään uutta. Niillä on jo paljon tiukemmat säästöohjelmat. Lähinnä uudet säännöt voivat ehkäistä uusien kriisien syntymistä”, tutkija pohtii.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
