Lähi-idän kärjistynyt tilanne uhkaa viedä huomion Ukrainalta huippukokouksessa Brysselissä

Suomea EU:n huippukokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.). LEHTIKUVA/AFP.  

Lähi-idän räjähdysherkkä ja humanitaarisesti katastrofaalinen tilanne nousee jälleen keskusteluun, kun EU-maiden poliittiset johtajat aloittavat torstaina kaksipäiväisen huippukokouksensa Brysselissä. Samaan aikaan poliittisilla johtajilla Euroopassa olisi suuri tarve pitää esillä Ukrainan tilannetta, jonka osalta julkisuus uhkaa hautautua tuoreimman kriisin alle.

Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Johtajien odotetaan keskittyvän Israelin ja Hamasin sodan puinnissa kolmeen teemaan: humanitaarisen tilanteen parantamiseen Gazassa, tilanteen eskalaation ehkäisemiseen Lähi-idässä sekä mahdollisuuteen käynnistää rauhanprosessi uudestaan.

EU-johtajien näkemysten pohjana on jäsenmaiden kuun puolivälissä synnyttämä lausunto, jonka ytimessä on Israelin mahdollisuus puolustaa itseään kansainvälisen oikeuden rajoissa. Painotuseroja jäsenmaiden johtajilta kuitenkin löytyy siinä vaiheessa, kun asiasta pitää puhua yksityiskohtaisemmin.

STT:n näkemän luonnostekstin perusteella näyttää siltä, että jäsenmaat ovat kokouksen lopuksi ilmaisemassa kantansa humanitaarisen tauon saamisesta Israelin ja Hamasin välille, jotta apua saataisi Gazaan. Pitkän aikavälin ratkaisuksi tarjolla on yhä omat valtionsa Israelille ja Palestiinalle.

Ukrainan tukeminen on ollut EU-maiden johtajien kenties tärkeintä yhteistä työtä sen jälkeen, kun Venäjä laajensi hyökkäyssotaansa Ukrainassa helmikuussa 2022. Tälläkin kertaa johtajat ovat vakuuttamassa pitkäaikaista tukea Ukrainalle, mutta tarkkailussa on koko ajan unionin jäsenmaiden kyky saada Ukrainaan liittyvät pitkät päätösprosessit maaliin.

Diplomaatit ja poliitikot Brysselissä ja Luxemburgissa ovat myös joutuneet vastailemaan kysymyksiin Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kättelykuvien lähettämästä viestistä sen jälkeen, kun kaksikko tapasi viime viikolla Kiinassa.

Koska huippukokous ei tällä erää keskity esimerkiksi EU:n laajentumiseen, Ukrainan asialla on aito riski jäädä Lähi-idän saaman huomion jalkoihin. Mitään täysin uusia aloitteita tai linjauksia Ukrainan hyväksi tuoreesta kokouksesta ei ole tiettävästi odotettavissa.

Myös Pohjolan turvallisuushuolet tulevat näkyviksi kokouksesta julkaistusta tekstistä. Käytännössä kyse on Itämeren kriittisen infrastruktuurin vaurioiden huomioimisesta ja Ranskan ja Belgian viime aikojen terrori-iskujen huomioimisesta.

Vastikään Suomen keskusrikospoliisi kertoi Honkongin lipun alla kulkevan Newnew Polar Bear -aluksen aiheuttaneen todennäköisimmin Suomen ja Viron välisen infrastruktuurin vahingot Itämerellä. Belgiassa tapahtuneen terroriteon uhreina viime viikolla oli ruotsalaisia jalkapallofaneja.

Torstaina poliittisten johtajien olisi määrä keskustella myös EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksen puolivälitarkastelusta ja maahanmuutosta. Perjantaina puolestaan luvassa on talouskeskustelua.