Mankilan kylässä yli tuhat hehtaaria peltoa veden alla
Siikajoen Saarikoskella tulvi maanantaina. Kuva on tilan pihapiiristä. Siikajoen virtaama saavutti huippunsa uudenvuodenaattona. Vesa Joensuu Kuva: Viestilehtien arkistoYli tuhat hehtaaria peltoa on veden alla Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvan kunnassa. Myös teitä on poikki Mankilan kylässä Siikajoen tulvan takia.
Siikajoen virtaama on jo kääntynyt laskuun. Joen alaosalla virtaama saavutti huippunsa uudenvuoden aattona. Yläosan valuma-alueella tulovirtaamat ovat puolittuneet.
”Vedenpinta lähtee hitaaseen laskuun. Vielä loppiaisena on useita satoja hehtaareja veden peittämänä”, arvioi vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta.
Etenkin Mankilanjärven ympäristössä vesi pysyy pelloilla vielä pitkään. Utriaisen mukaan Mankilan alavien peltojen pitäisi alkaa tyhjentyä selvästi ensi viikon lopussa.
”On erittäin poikkeuksellista, että vesi nousee pelloille tässä mittakaavassa ja tähän aikaan. Kesä tulee talven keskelle, koko valuma-alue sulaa lumesta. Se on ihan poikkeuksellista.”
Myös Oulujoen, Kiiminkijoen ja Iijoen virtaamat ovat saavuttaneet huippunsa. Oulujoen ja Iijoen virtaamat ovat suhteellisen korkealla tasolla pitkälle tammikuuhun, elykeskus arvioi. Pohjoisempana Oulujoen alajuoksulla virtaamat voivat kasvaa hieman lähipäivinä.
Useimpien länsirannikon jokien virtaamahuiput ovat olleet kevättulvan tasolla. Ajankohtaan nähden ne ovat olleet ennätyksellisiä.
Utriainen painottaa, että ennusteet pohjautuvat tämän hetken lämpötila- ja sade-ennusteisiin.
Lämpötilan painuminen pakkaselle toisi mukanaan erittäin suuren hyydepatoriskin kaikissa Pohjois-Pohjanmaan joissa.
Pirkanmaalla hyydetulviin jo varaudutaan. Ylitarkastaja Diar Isid Pirkanmaan elykeskuksesta kertoo, että hyydeongelmia kartoitetaan yhdessä voimalaitosyhtiöiden kanssa.
Suomen järvien ja jokien vesitilanne on ajankohtaan nähden erittäin runsas. Vain Lappi on säästynyt siltä.
Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa vedenkorkeudet nousevat suurimmissa järvissä vielä monta viikkoa.
Esimerkiksi Kallaveden nousun ennustetaan jatkuvan tammikuun puoliväliin saakka ja Saimaan nousun helmikuulle saakka. Päijänteenkin pinta nousee lähiviikkoina korkealle.
Myös Pirkanmaalla tilanne on kaukana normaalista. Monet järvet ovat reippaasti yli keskimääräisten arvojen.
”Pohjois-Pirkanmaan luonnontilaisilla järvillä vedenkorkeus on menossa ylöspäin. Säännellyillä järvillä on nostettu juoksutuksia”, Isid kertoo.
Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi Ähtärinjärven vedenkorkeuden arvioidaan olevan lähipäivinä korkeammalla kuin koskaan sadan vuoden seurantajaksolla tähän aikaan vuodesta.
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien varsilla on peltoja ja metsää veden alla satoja hehtaareja.
Joet ovat kuitenkin laskusuunnassa ja monien järvien tulvatilanne helpottuu. Lappajärvi on kuitenkin lähes 70 senttiä korkeammalla kuin tähän aikaan keskimäärin.
Myös Etelä- ja Lounais-Suomessa jokien virtaamat ovat suuria. Kiskonjoella Kirkkojärven vesi on päässyt pellolle.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
