Uutistausta: Trump ja Putin tapaavat kylmän sodan hengessä – hyvässä ja pahassa
Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien edellinen tapaaminen Helsingissä ei jäänyt historiankirjoihin. Voi olla hyväksi, mikäli niin ei käy nytkään.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti keskustelivat viime kesänä G20-kokouksessa Hampurissa. Kohtaaminen Helsingissä on suurvaltajohtajien ensimmäinen kahdenkeskeinen tapaaminen. Kuva: Evan Vucci, AP / LehtikuvaOnhan sen täytynyt hivellä kaikkien mieltä.
Kesällä 1975 valtionpäänmiehet 35 eri maasta olivat kokoontuneet Helsinkiin. Finlandia-talossa huipentui Etyk, presidentti Urho Kekkosen lempilapsi.
Kokous oli tärkeä askelmerkki kylmän sodan liennytyksessä 1970-luvulla. Sen aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto rajoittivat suoraa keskinäistä nokittelua ja paransivat suhteitaan.
Suomi oli työstänyt vuosien ajan Ety-konferenssia, joka saattoi kylmän sodan eri leirit saman katon alle. Neutraalit pienet maat hyötyivät keskustelun tuomasta vakaudesta, Kekkonen uskoi.
Kokouksen päätteeksi osallistujamaat allekirjoittivat Helsingin päätösasiakirjan. Valtiot sopivat kunnioittavansa toistensa rajoja, sitoutuivat keskinäiseen yhteistyöhön ja määrittivät yhteiset ihmisoikeuskäsitykset.
Näiden periaatteiden pohjalle syntynyt Etyj on yhä maailman suurin turvallisuusasioihin perehtynyt hallitustenvälinen järjestö.
Onnistuneen konferenssin jälkeen suomalaiset ovat lanseeranneet Helsingin hengen käsitettä: toimimista välittäjänä maailman jännitteiden lieventämiseksi ja vuoropuhelun lisäämiseksi.
Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton tai Venäjän johtajat ovat kohdanneet Helsingissä myöhemminkin. George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov puhuivat Lähi-idän silloisesta tilanteesta 1990, Bill Clinton ja Boris Jeltsin Naton laajentumisesta 1997.
Nyt suurvaltojen nokkamiehet saapuvat jälleen Helsinkiin. Lähes jokainen suomalaispresidentti Kekkosesta Sauli Niinistöön on saanut isännöidä USA:n ja Venäjän johtajien tapaamista.
Tarja Halosen kaudella käytäntöön jäi tauko, mutta niin jäi suurvaltojen välisiin jännitteisiinkin. Nyt tilanne on toinen.
On puhuttu jopa uudesta kylmästä sodasta. Mikä olisikaan Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamista parempi tekosyy elvyttää Helsingin henki?
Vaikka nykyhetken vertailu menneisyyteen houkuttelee, yleispäteviä sääntöjä se ei tuota. Suorat rinnastukset historiaan ovat vaikeita, koska maailma muuttuu kaiken aikaa.
Etyk-rinnastus ontuu näyttävästi. Bisnespresidentti Trump suosii isojen sopimusten sijaan kahdenkeskeisiä diilejä, joiden päätehtävänä on näyttää vakuuttavalta tv-kameralle.
Trumpin edellinen tapaaminen kuukausi sitten, diktaattori Kim Jong-Unin kanssa, johti Pohjois-Korean lupaukseen pyrkiä ydinaseista luopumiseen.
Ympäripyöreä tulos on laiha – ja ehkä perätön. Jo nyt monet CIA:n analyytikot ovat arvioineet, että Pohjois-Korea on lisännyt ydinaseisiin liittyvän polttoaineen valmistusta.
Luottamusta ei herätä Helsingin-tapaamisen toinenkaan osapuoli. Putin on huristellut tankilla Krimin kokoisen aukon Etyk-henkeen, jonka ytimeen kuului kansainvälisten rajojen kunnioitus.
Suomenkin asema on vuosikymmenien saatossa muuttunut. Maamme on EU:n kautta poliittisen liiton jäsen, ja sen armeija on lähes Nato-yhteensopiva.
Puolueettomuuden korostaminen voi olla jopa haitallista tapaamisessa, jonka molemmat osapuolet haluaisivat nähdä Euroopan sisäisen ja transatlanttisen yhteistyön loppuvan.
Luonteva yhteys saattaa muodostua Etyk-triumfin sijaan 1990-luvun kahdenkeskeisiin tapaamisiin. Niissä suurvaltapomot keskustelivat raadollisesti ajan valtapolitiikasta.
Samaa odotetaan nytkin, mikä ei välttämättä ole hyvä asia osapuolten räväkät kannanotot huomioiden. Lisähikeä luo se, että diilipresidentti Trump on pitänyt maansa vanhat liittolaiset etäällä ja viholliset lähellä.
Kesäkuun viimeisenä päivänä Washington Postin kolumnisti Max Boot vertasi Trumpin arveluttavan läheisiä Venäjä-suhteita suomettumiseen. Lisäterveisiä kylmästä sodasta.
Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien edellinen tapaaminen Helsingissä ei jäänyt historiankirjoihin. Voi olla hyväksi, mikäli niin ei käy nytkään.
Kaoottiselta tuntuvassa maailmassa yhteistyölle olisi todella tarvetta. Se tosin vaatisi muitakin osallistujia kuin kaksi machoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
