Oletko ajatellut jätepisteellä käydessäsi, että autosi saatetaan kuvata ja asuinpaikkasi selvittää? Näin asiatuntija kommentoi tietoturvaa

Kameravalvontaa hyödynnetään monenlaisissa tarkoituksissa.  Kuva: Markku Vuorikari

Kainuussa osalla aluekeräyspisteistä on käytössä kameravalvonta, jolla pyritään pysymään kärryillä siitä, mitä keräyspisteillä tapahtuu ja ketkä siellä käyvät.

Osalla jätepisteistä kuvataan kaikki niillä käyvät autot. Autojen rekisterinumeroiden perusteella osasta kuvia selvitetään, onko omistaja tai hänen perheenjäsenensä aluekeräyksen piirissä ja saako hän siis käyttää aluekeräyspisteitä.

Monen mieleen saattaa tulla ajatus siitä, saako jätepisteillä käyviä autoja kuvata. Pohjimmiltaan autojen kuvaamisessa ei ole mitään laitonta.

Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautala tietosuojavaltuutetun toimistosta ei lähde ottamaan kantaa Kainuun tapaukseen, vaan kertoo asiasta yleisellä tasolla.

Kameravalvontaa saa hyödyntää erilaisissa tarkoituksissa, mutta Hautala muistuttaa, että valvonta pitää tehdä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tällöin toiminnan pitää esimerkiksi olla suunnitelmallista ja valvontaan liittyvästä henkilötietojen käsittelystä pitää kertoa asianmukaisesti.

”Suunnitelmallisuudessa pitää miettiä esimerkiksi, millainen kuvaaminen on tarpeen ja miten huolehditaan tietoturvallisuudesta”, Hautala kertoo.

Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautala muistuttaa, että valvonta pitää tehdä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.  Kuva: Kai Widell

Nykyisen lainsäädännön mukaan pitää jo etukäteen määritellä, miten kauan henkilötietoja käsitellään ja säilytetään sekä se, kuka niitä voi käsitellä. Lisäksi pitää huomioida tietoturvalainsäädäntö eli esimerkiksi henkilötietojen riittävä suojaus.

Henkilötietojen käsittelyn pitää olla tarpeeseen nähden oikeasuhtaista. Jos tarpeen saa täytettyä vähäisemmällä henkilötietojen käsittelyllä, ei henkilötietoja pidä käsitellä tätä enempää.

Tärkeää on myös, että henkilötietojen käsittelystä kerrotaan esimerkiksi kameravalvonnan kohteelle, ja samalla perustellaan, miksi valvontaa tehdään.

”Se voi esimerkiksi perustua sopimukseen tai siihen, että organisaatiolla on lakisääteinen tehtävä, jonka suorittaminen antaa oikeutuksen henkilötietojen käsittelyyn”, Hautala kertoo.

Jätepisteillä tehtävä kameravalvonta ei ole ainoa valvontakeino, jossa kuvataan autojen rekisterikilpiä. Myös esimerkiksi parkkihalleissa selvitetään rekisterinumeron perusteella, mitkä autot parkkihallissa käyvät ja mitkä niistä ovat maksaneet pysäköintimaksun.

Hautala arvioi, että eri organisaatioilla on jonkin verran parannettavaa siinä, miten hyvin henkilötietojen käsittelystä kerrotaan. Hän kuitenkin sanoo, että hänen on vaikea arvioida kokonaistilannetta.

Puutteita voi olla esimerkiksi siinä, miten hyvin kameravalvonnasta kerrotaan kuvaamisen kohteelle.