Lohia suojeleva Pääkkönen vastaa ”ituhipittelyyn”
Itämeren lohi on kuuma peruna. Sen kalastuksesta väitellään netin keskustelupalstoilla värikkäin sanakääntein. Lohen suojelun puolesta puhuva Jasper Pääkkönen pitää Kalatalouden Keskusliiton johtajan puheita asiattomina ja asenteellisina. Tutkijat puolestaan kumoavat osan Pääkkösen väitteistä.
Kuva: Markku Ulander/lehtikuvaNäyttelijä, kalamies Jasper Pääkkösellä on muutama sana sanottavana, sillä Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä kutsui häntä MT:n haastattelussa (3.2.) lohien perään itkeväksi ”ituhipiksi”.
”Minun on lähtökohtaisesti hankala suhtautua vakavasti henkilöön, joka julkisilla keskustelufoorumeilla toistuvasti nimittelee tummaihoisia ’Afrikan neekereiksi’.”
Pääkkönen viittaa Facebookissa toimivaan Nopeantoiminnan joukko -ryhmään, jossa kala-alan ihmiset käyvät keskustelua.
Myllylä on siellä todennut muun muassa, että norjalaisen lohen tuoteselosteessa voisi lukea: ”rehuna käytetty afrikan neekereiden ja etelä-amerikan intiaanien ryöstökalastettua pikkukalaa”.
Rehun määrässä ei ole eroja
Pääkkönen hämmästelee Myllylän kommentteja koskien Norjan lohelle syötettävää rehua.
”Kotimaisen kirjolohen kasvatus vaatii Norjan lohta suuremman määrän valtameristä tyhjennettyä kalaa per kasvatettu kilo, joten on tekopyhää Myllylältä yhtäaikaa käyttää sitä argumenttina Norjan lohta vastaan ja heti perään suositella kotimaista kirjolohta.”
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) erikoistutkija Jouni Vielma kumoaa väitteen, että kotimainen kirjolohi tarvitsisi enemmän rehua kuin norjalainen. Rehun koostumus on molemmissa maissa sama. Rehukerroinkin on sama tai jopa parempi Suomessa. Rehua tarvitaan noin 1,1 kiloa per kasvatettu lohikilo.
Suomen lohia joudutaan lääkitsemään
Pääkkönen huomauttaa, että kotimaisen kirjolohen kasvatuksessa käytetään moninkertaisesti enemmän antibiootteja kuin Norjassa. Sen erikoistutkija Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirastosta vahvistaa. Suomessa lohia joudutaan lääkitsemään enemmän, koska täällä esiintyy kalatauteja, joihin ei ole rokotteita.
Kotimaisesta kirjolohesta antibioottijäämiä ei kuitenkaan ole löytynyt.
Lohikaloista Pääkkönen suosittelee ostamaan norjalaista, kasvatettua luomulohta.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Tapani Pakarinen suosittelee kestävästä kasvatuksesta kertovalla ASC-sertifikaatilla merkittyä norjalaista lohta tavallisen kasvatuslohen sijaan.
Itämeren lohi kestää kalastuksen
Itämeren lohen uhanalaisuudesta Suomen joissa Pääkkönen toteaa seuraavasti: ”Kukaan ei ole väittänyt, että nimenomaan Tornionjoen lohi olisi uhanalainen. On kuitenkin tieteellinen tosiasia, ettei edes Tornionjoella ole saavutettu lohikannan elinvoimaisuuden takaavaa suojelun vähimmäistasoa.”
Rktl:n Pakarisen mukaan Tornionjoen lohikanta on elinvoimainen. ”Se on lähellä suurimman tuottonsa tasoa.”
Pakarinen vakuuttaa, että Itämeren lohikanta kestää kiintiön mukaisen kalastuksen.
Tutkija uskoo, että Pääkkösellä on lohikeskustelussa osittain oma lehmä ojassa: ”Lohi on kuuma peruna varmasti sen takia, että niin moni haluaa sitä kalastaa. Saaliin jako meri- ja jokikalastuksen kesken on poliittista riitelyä. Olen ymmärtänyt, että Pääkkönen haluaa onkia lohet joesta ja siksi kampanjoi merikalastuksen vähentämiseksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
