Osuuskunta Paluu kotouttaa suomalaisia maahanmuuttajia
Mielikuva maahanmuuttajista koskee helposti vain ulkomaalaisia. Suomalaisten osuus tulijoista on kuitenkin yllättävän suuri.
Tällä hetkellä joka neljäs maahanmuuttaja on suomalainen. Se tarkoittaa vuosittain 8 000–9 000 palaajan joukkoa.
Osuuskunta Paluun toimitusjohtaja Outi Lehtonen on itsekin paluumuuttaja.
Hän työskenteli kymmenen vuotta matkailualan tehtävissä, pisimpään Aurinkomatkojen kohdepäällikkönä Madeiralla.
”Kaikki portit olivat kiinni”, Lehtonen kuvaa muutaman vuoden takaista tilannettaan.
Työhakemuksiin ei vastattu tai pyydettiin suosittelijaa Suomesta. Ulkomaan komennuksesta ei oltu kiinnostuneita.
”TE-toimistosta ei löytynyt numerosarjaa, joka kuvaisi työkokemusta kohdepäällikkönä ja kouluttajana matkakohteissa. Työurastani katosi kymmenen vuotta, kun järjestelmä ei sitä tunnistanut.”
Lehtonen oli työskennellyt kotimaassa viimeksi toiminnanjohtajana Hämeen 4H-piirin alueella.
Vähitellen paljastui, ettei Lehtonen ollut ongelmineen yksin.
”Kartoitin muiden paluumuuttajien tilannetta sosiaalisen median kautta. Ihan samoja ongelmia nousi esiin.”
Lehtosen seuraava kysymys oli, miten paluuta voisi helpottaa.
”Sain kuulla, että on täältä vuosisadat lähdetty ja on tultu takaisin. Mikä tuossa paluussa on niin vaikeata?”
Lopulta yhteistyökumppani löytyi Naisyrittäjyyskeskuksen hallituksesta: yrittäjävalmentaja Sointu Lanki.
Suomen ensimmäinen yrittäjävalmennus paluumuuttajille järjestettiin Tampereella viime syksynä.
Valmennusta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Varoja saatiin Euroopan sosiaalirahaston kehittämisohjelmasta.
Valmennukseen osallistui 20 naista, joista neljä perusti yrityksen. Ryhmä toimi Lehtosen mukaan äärimmäisen innovatiivisesti. Liikeideoita kokeiltiin nopeasti käytännössä.
Oman yrityksen vaihtoehdoksi nousi osuuskuntamuotoinen yritystoiminta. Siinä yrittäjä ei heti tipahda ulos yhteiskunnan tukiverkoista.
Osuuskunta Paluu rekisteröitiin toukokuun lopussa 22 perustajajäsenen voimin.
Tällä hetkellä mukana on 50 jäsentä, joista osa asuu ulkomailla.
”Meillä on omistajia, jotka vasta suunnittelevat paluuta tai kokevat muuten hyötyvänsä osuuskunnasta. Joukossa on ulkosuomalaisia muun muassa Saksasta, Itävallasta, Portugalista ja Turkista.”
Osuusmaksu on yksityiseltä jäseneltä 150 euroa ja yhteisöltä 500 euroa.
Lehtonen hoitaa puitesopimuksen tehneiden jäsenten laskutusta ja palkanmaksua. Muut palvelut liittyvät tällä hetkellä etupäässä koulutukseen.
Facebookissa toimi Palveluita paluumuuttajille -ryhmä, jonka kautta tulee paljon yhteydenottoja.
Kehittämistyötä on vasta perustetulla osuuskunnalla edessä paljon. Osa-aikaisen toimitusjohtajan työ on käytännössä täysipäiväistä.
”Osuuskunta Paluu on niin hyvä idea, että se saa vielä tuulta siipiensä alle”, Lehtonen uskoo.
Seuraava valmennusohjelma paluumuuttajille käynnistyy tammikuussa yhteistyössä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen ja Tredun oppisopimuskeskuksen kanssa. Yrittäjän ammattitutkintoon tähtäävä koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka ovat äskettäin käynnistäneet yritystoiminnan Suomessa pitkän ulkomaanjakson jälkeen.
Lehtonen valmistui tällä viikolla näyttötutkintomestariksi.
”Toivon, että voin olla sillanrakentaja ulkosuomalaisten osaamisen tunnistamisessa.”
Valmennuksille on Lehtosen mukaan kysyntää koko maassa.
”Haluamme toimia valtakunnallisesti.”
”Uusi kurssi yrittäjiksi aikoville voidaan toteuttaa heti, kun saadaan jotain kautta rahoitusta.”
Paluumuuttajien kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta kannattaisi Lehtosen mukaan hyödyntää kieltä taitamattomien maahanmuuttajien työllistämisessä.
Esimerkiksi arabiaa tai espanjaa puhuva paluumuuttaja voisi pienessä tiimissä vauhdittaa yritysideoiden toteuttamista.
”Nyt pitää ensin odottaa, että maahanmuuttaja puhuu suomea. Kun ihminen istuu vuosia kielitunneilla, kyllä se vie sen parhaimman terän.”
Vauhdittamista puoltaa Lehtosen mielestä myös työ- ja elinkeinoministeriön selvitys, jonka mukaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet heikkenevät jo 37 ikävuoden jälkeen eli parhaassa iässä.
”Jos eläkettä odotellaan 30 vuotta, se on hukattu voimavara.”
Lehtonen toivoo osuuskunnan pääsevän pian neuvottelemaan työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) kanssa.
”Me haluaisimme tuoda maahanmuuttajien työllistymiseen uutta draivia.”
TARJA HALLA
Toivon, että voin olla sillanrakentaja ulkosuomalaisten
osaamisen
tunnistamisessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
