Espanjassa jälleen yli 900 koronakuolemaa vuorokaudessa – tartuntojen määrä ohitti jo Italian

Lääkäri valmistautui koronavirustestaukseen Kööpenhaminassa. LEHTIKUVA/AFP 

Espanjassa on rekisteröity vuorokauden kuluessa 932 uutta covid-19-taudin aiheuttamaa kuolemaa. Määrä oli vain hieman alhaisempi kuin eilen kirjattu 950 kuolemantapausta.

Yhteensä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on nyt menehtynyt Espanjassa jo lähes 11 000 ihmistä.

Vahvistettujen koronavirustartuntojen määrä nousi Espanjassa jo suuremmaksi kuin Italiassa. Uusien tartuntojen lisääntymistahti on kuitenkin hidastunut.

Tanskassa useat sairaalatyöntekijät ovat saaneet koronaviruksen, kun negatiivisen testituloksen saaneet potilaat ovat osoittautuneetkin viruksen kantajiksi, kertoo Jyllands-Posten -lehti lähteisiinsä viitaten.

Lehden mukaan tartunnan saaneet työskentelivät sairaalassa Holstebrossa maan länsiosassa.

"Epäilemättä nämä väärät negatiiviset testitulokset tuottavat meille suuria haasteita", sanoi Västin sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri Nikolai Hoffmann-Petersen lehdelle. Holstebro kuuluu Västin sairaanhoitopiiriin.

Ylilääkärin mukaan jopa 15 prosenttia testituloksista voi olla vääriä.

Västin sairaanhoitopiiri aikoo nyt tehostaa testausta. Nyt kaikki sellaiset potilaat, joilla epäillään koronavirustartuntaa, eristetään ja testataan vielä uudelleen. Testituloksia pyritään parantamaan muun muassa keuhkoista otettavilla näytteillä.

Myös Tanskan kansanterveyslaitoksen johtaja Helene Probst kehottaa lehden haastattelussa uusimaan testejä epäselvissä tilanteissa.

Venäjällä virallisesti vahvistettujen koronavirustartartuntojen määrä on nyt noin 4 100, kertoo Moscow Times. Vuorokaudessa uusia tapauksia kirjattiin 600 eli vähemmän kuin edeltävien 24 tunnin aikana. Venäjän koronatilanteen arvioidaan kuinkin olevan huomattavasti virallisia tilastoja pahempi.

Toistaiseksi 34 ihmisen on varmistettu kuolleen Venäjällä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Presidentti Vladimir Putin ilmoitti tv-puheessaan eilen, että venäläisten pitää pysyä poissa töistä huhtikuun loppuun saakka viruksen leviämisen hillitsemiseksi.

Liian lähelle toisia tuppaaville saksalaisille voidaan perjantaista lähtien lätkäistä Berliinissä jopa 500 euron sakot. Muissa Saksan osavaltioissa liian suuriin ryhmiin kokoontumisesta tai lähekkäin olemisesta sakotetaan 150–200 euron verran.

Saksassa kotoa saa lähteä vain kauppaan, lenkille, apteekkiin ja lääkäriin. Yli kahden henkilön kokoontumiset ovat kiellettyjä.

Saksassa on todettu noin 85 000 koronatartuntaa. Maassa yli 1 100 ihmistä on kuollut koronavirukseen.

Britanniassa rakennetaan uusia kenttäsairaaloita koronaviruspotilaita varten. Sairaaloita pystytetään Bristoliin, Harrogateen, Birminghamiin ja Manchesteriin. Niihin tulee yhteensä tuhansia vuodepaikkoja.

Lontoon 4 000 paikan kenttäsairaalan oli määrä avautua perjantaina. Sairaala saatiin pystyyn runsaassa viikossa, mutta sen varustelua on kritisoitu puutteelliseksi.

Pääministeri Boris Johnson on luvannut, että Britannia lisää koronavirustestausta "massiivisesti". Johnsonia, joka itse on karanteenissa koronan vuoksi, on kritisoitu hitaasta reagoinnista epidemiaan.

Kruununperijä prinssi Charles on niin ikään kommentoinut omaa sairastumistaan päästyään pois karanteenista. Charles kuvaili sairastamistaan "oudoksi, turhauttavaksi ja usein stressaavaksi kokemukseksi".

Britanniassa on todettu vajaat 34 000 koronavirustartuntaa. Noin 3 000 ihmistä on kuollut.

Italian pääministeri Giuseppe Conte vaati perjantaina EU:lta parempia ideoita koronakriisin ratkaisemiseen. Conte julkaisi vaatimuksensa samaisessa La Repubblica -lehdessä, jossa EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyen torstaina sanoi olevansa pahoillaan italialaisten puolesta. Von der Leyen vakuutti, että EU seisoo italialaisten tukena.

"Rakas Ursula. Ideasi eivät ole Euroopan arvoisia. EU:n tulee olla kunnianhimoisempi, yhtenäisempi ja rohkeampi", Conte vaati.

Kiistan keskiössä on se, miten koronakriisin runtelemille maille saadaan rahoitusta. Italia haluaisi EU:n ottavan yhteistä velkaa kriisin hoitamiseksi, eli laskevan liikkeelle niin sanottuja koronavelkakirjoja. Näin Italian kaltaiset, jo ennen kriisiä pahoin velkaantuneet maat saisivat rahaa markkinoilta halvemmalla.

Saksa ja useat muut maat ovat vastustaneet koronavelkakirjoja, koska ne nostaisivat niiden omien lainojen kuluja.

Conte puolusti kirjoituksessaan edelleen velkakirjoja ja sanoi, että unioni käy virusta vastaan sotaa, jossa on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja.

Italian talouden odotetaan koronakriisin seurauksena joutuvan pahimpaan taantumaan sitten toisen maailmansodan.