Paavo Väyrynen harkitsee ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2018

Paavo Väyrynen harkitsee jälleen presidenttiehdokkuutta. Kuva: Kari Salonen

Europarlamentaarikko (kp.) Paavo Väyrynen kertoo saaneensa useita pyyntöjä asettua presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 vaaleissa. Pyyntöjä ehdokkuudesta alkoi tulla pian sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut, ettei tue tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudelleenvalintaa. Väyrynen on ilmoittanut pohtivansa asiaa.

Mikäli Väyrynen lähtee vaalitaistoon mukaan, hän olisi vain valitsijayhdistyksen ehdokas. Hän on kuitenkin ilmoittanut ryhtyvänsä ehdokkaaksi itsenäisyyspäivän alla, mikäli asian taakse syntyisi kansanliike riittävällä kannatuksella.

"Kampanjointi voisi alkaa samoihin aikoihin Sauli Niinistön kanssa. Siihen saakka keskittyisin työhöni Euroopan parlamentissa", hän kertoo.

Presidentinvaalien ehdokkaat ovat jo kohdanneet Porin Suomi-Areenassa. Väyrysen mukaan tapahtumassa oltiin yleisesti sitä mieltä, että Niinistönkin tulisi osallistua vaalitoimintaan jo nyt. Hän väittää kuitenkin, että Niinistön päätös aloittaa kampanja vasta vuoden lopulla on perusteltu ja ymmärrettävä.

"Samoin ovat presidentit ja jotkut muutkin ehdokkaat aikaisemminkin toimineet."

Väyrynen muistuttaa miten vuonna 1982 presidentti Mauno Koivisto osallistui vaalikeskusteluihin myöhään ja niukasti. Toisinaan hän lähetti tilaisuuksiin tuolloisen avustajansa Paavo Lipposen.

Väyrysen mukaan Koivisto kävi myös vuoden 1988 vaalien edellä vain lyhyen vaalitaistelun. Hän oli mukana vain yhdessä ehdokkaiden yhteisessä paneelikeskustelussa, jonka järjesti Paasikivi-seura 15. joulukuuta 1987.

Vuonna 1994 Martti Ahtisaari järjesti itselleen lähes koko kampanja-ajaksi kansainvälisen tehtävän Geneveen. Tämä menettely oli hyvin kyseenalainen, mutta se tuotti toivotun tuloksen, Väyrynen tunnustaa.

"Säästeliäästi kampanjoi myös Tarja Halonen, kun hän tasavallan presidenttinä tavoitteli jatkokautta vuoden 2006 presidentinvaaleissa."