huidunperä Muistetaanpa lukupiirejä
Pääkaupungissa on näinä päivinä kirjalle ja kirjallisuudellemme omistettu melkoista huomiota. On jälleen tehty tiettäväksi, miten keskeinen merkitys molemmilla on kulttuurissamme.
Helsingin yliopiston pieni juhlasali täyttyi viime lauantaina ääriään myöten, ja lisäistuimia tarvittiin, kun ohjelmassa oli kirjallisuuden alan väitöstilaisuus.
Filosofian maisteri Suvi Ahola, pääkaupungin valtalehden kulttuuritoimittaja ja lukuisien kirjallisuutta ja ihmissuhteita käsittelevien teosten tekijä puolusti nyt väitöskirjaansa, jonka aiheena olivat maamme lukupiirit.
Vastaväittäjänä toimi alan asiantuntija, dosentti Ilkka Mäkinen Tampereen yliopistosta.
Eilen eli tiistaina taas tämän maan kirjallisuuden ystävät eli maamme Bibliofiilien Seura puolestaan kokoontui vuosikokoukseensa Helsingin Tieteiden taloon.
Vuosikokousesitelmän tilaisuudessa piti professori professori ja suomentaja Kersti Juva.
Ala sai sai näin julkista huomiota tervetulleesti osakseen.
Väittelijä Suvi Aholan teos selvitti lukupiiri-instituution keskeisen merkityksen kansakunnallemme ja toi kaivattua tietoa tästä kansallisen identiteettimme tärkeästä osasta.
Etenkin parin viime vuosikymmenen aikana lukupiireistä on tullut muoti-ilmiö paitsi meillä myös ulkomailla.
Väittelijä oli esittänyt kyselyn lukupiireille. Väittelijälle oli vastannut 149 kotimaista lukupiiriä vastaajien määrän noustessa peräti 657:een.
Kiintoisaa on, että myös ruuhka-Suomen ulkopuolisia lukupiirejä on olemassa. Maaseudulla luetaan paljon, ja muun muassa kirjastoautot palvelevat haja-asutusalueiden väestöä nykyisin varsin hyvin.
Lukukokemusten vaihtoa tapahtuu maaseudulla siinä missä asutuskeskuksissakin. On siten ollut ja on paikallaan tehdä kirjallisuuteen liittyvää tutkimusta myös maaseudulla.
Suvin Aholan väitöskirja tuo tervetulleesti tietoa nykyaikamme merkittävästä kulttuuri-ilmiöstä. Pohjoismainen vertaileva tutkimus, jonka tuloksia muun muassa yhteispohjoismainen tilastokirjallisuus julkaisee, osoittaa, että lukeminen on suomalaisille keskeinen ominaisuus ja kansallisen identiteetin tärkeä osa.
Pohjoismaisen statistiikan mukaan kirjalainaukset julkisista kirjastoistamme nousevat keskimäärin 18,9:ään teokseen vuotta kohti, kun vastaava luku muissa Pohjoismaissa jää vähäisemmäksi. Tanskassa vastaava luku on kaksitoista, Ruotsissa kahdeksan ja Norjassa alle kuusi.
Kotimaisen kirjallisuuden ohessa meillä suositaan myös hyvää käännöskirjallisuutta, mikä erottaa suomalaiset muiden muassa britti- ja amerikkalaisista lukijoista. Molemmat keskittyvät suurina maina ennen kaikkea oman kielialueensa kirjallisuuteen.
Kotimaisesta kirjallisuudestamme Suvi Aholan väitöstilaisuudessa muun muassa todettiin, että esimerkiksi vuonna 2009 suosituin meikäläisten lukupiiriemme kirja oli Sofi Oksasen uutuusteos Puhdistus.
Teos sai kuten muistetaan myös muualla maailmassa äskettäin paljon huomiota osakseen.
Muut kymmenen suosituinta kotimaista uutuusteostamme lukupiirien listoilla olivat Katri Lipsonin Kosmonautti, Arne Nevanlinnan Marie, Kari Hotakaisen Ihmisen osa, Kristina Carlsonin Herra Darvinin puutarhuri, Olli Jalosen 14 solmua ja Tuula-Leena Variksen Irma.
Toiseksi suosituin kirja oli amerikkalaisen Paul Austerin veijariteos Sattumuksia Brooklynissa.
Lukupiiriläisten tiedetään valitsevan luettavakseen tasokkaita teoksia. Näin sen vuoksi, että halutaan hankkia sivistystä parhaiden itsekasvatusperinteiden mukaisesti, toteaa alan asiantuntija, dosentti Ilkka Mäkinen.
Suvi Aholan väitöskirja on todettu akateemiseksi tutkimukseksi harvinaisen luistavaksi luettavaksi, laajan kirjallisen tuotannon tekijä kun on. Väitöskirjasta on vielä kuitenkin tulossa lukukelpoisempi versio.
Se nähtävästi innostaa kirjallisuudesta ja lukupiireistä innostuneita naisia ja myös mieslukijoita perustamaan uusia lukupiirejä.
Lopuksi todettakoon, että vuonna 1960 ilmestyi 562 teosta miljoonaa asukasta kohti. Vuonna 2010 vastaava luku oli noussut 2241:een.
Huidunperällä annetaan tunnustusta sille, että yleisten kirjastojen ohessa liikkuvat kirjastoautot palvelevat lukuhaluisia kansalaisia tässä maassa.
Ja tyytyväisiä ollaan siitä, että Suomi korostuu muiden Pohjoismaiden joukossa aktiivina kirjastomaana.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
