Taalas: Fossiilitalous kiihdyttää ilmastonmuutosta — "Meriveden nousussa olemme jo menettäneet pelin"

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas puhui ilmastonmuutoksen arvioiduista vaikutuksista Suomeen ja maailmaan tänään tiistaina Jyväskylässä. Taalas osallistui pelastusalan Palopäällystöpäivät-tapahtumaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas huomauttaa, että Maailman talousfoorumin (WEF) mukaan ilmastonmuutos ja siitä seuraavat luonnonkatastrofit ovat suurin uhka maailmassa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

”Ilmastonmuutos etenee vauhdilla. Ongelman ydin on siinä, että olemme saavuttaneet vuosi toisensa jälkeen uudet ennätystasot niin hiilidioksidissa, metaanissa kuin typpioksideissa. Kaikki nämä pitoisuudet jatkavat koko ajan kasvuaan”, Taalas toteaa.

Taalas painottaa, että ylivoimaisesti ongelmallisimpia edellä mainituista ovat hiilidioksidipäästöt.

”Hiilidioksidi on ongelmallisin kaasu, koska sen säilyy ilmakehässä kymmeniätuhansia vuosia. Hiilidioksidipäästöjä aiheutuu fossiilitaloudesta, josta on välttämätöntä irtautua nopeasti. Nimenomaan fossiilitalous kiihdyttää ilmastonmuutosta.”

Taalaksen mukaan fossiilisia polttoaineita olisi kyettävä korvaamaan nopeasti ilmastoystävällisillä vaihtoehdoilla, kuten ydinvoimalla, vesivoimalla ja uusiutuvalla energialla.

”Tällä hetkellä vain 15 prosenttia maailman energiatarpeesta tyydytetään ilmastoystävällisillä vaihtoehdoilla. Nämä luvut täytyy kääntää päälaelleen.”

Taalas katsoo, että Eurooppa ja Suomi ovat antaneet huomattavan panoksensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen 2000-luvulla.

”Tällä hetkellähän Itä-Aasia tuottaa kolmanneksen maailman päästöistä ja Eurooppa vain seitsemän prosenttia. Vuosien 2005–2019 välisenä aikana 32 valtiota maailmassa vähensi päästöjään. Suomi vähensi päästöjään kolmanneksi eniten koko maailmassa”, Taalas mainitsee.

Suomen vahvuutena on Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan mukaan myös poikkeuksellisen vahva metsien hiilinielu.

”Sadassa vuodessa Suomen metsien hiilinielu on kasvanut noin 70 prosentilla ja niiden määrä on kaksinkertaistunut.”

Kun maankäyttöä tarkastellaan kokonaisuutena, on Suomen hiilensidontakyky kuitenkin viime vuosina hieman heikentynyt.

”Suomen erikoisuutena on, että maamme ilmastotavoite on sidottu hiilinieluun. Kun maankäyttöön lasketaan myös maatalousmaa ja turvemaa, on tilanne kokonaisuutena heikompi kuin vain metsiä tarkasteltaessa. Metsienkään kasvu ei ole jatkunut yhtä voimakkaana kuin aiemmin, mikä johtuu osin biologiasta. Vanha metsä ei sido hiiltä yhtä tehokkaasti kuin kasvava”, Taalas kiteyttää.

Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutosta käsittelevä tuore tutkimusdata maalaa sangen huolestuttavaa näkymää.

Planeetan lisälämmöstä yli 90 prosenttia on varastoitunut meriin. Merien lämpeneminen lisää haihduntaa ja kosteutta ilmakehässä, jonka myötä trooppisia myrskyjä esiintyy aiempaa laajemmalla alueella.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa myös mannerjäitä, joka aiheuttaa merenpintojen nousua.

Petteri Taalas korostaa, että ilmastonmuutos uhkaa ympäristön lisäksi erittäin voimakkaasti maailmantaloutta. ”Dominikaaninen tasavalta menetti vuoden 2017 hurrikaanikauden aikana 800 prosenttia vuosittaisesta BKT:staan.” Kuva: Petteri Kivimäki

Arvioidaan, että laajoissa osissa maailmaa, muun muassa Välimeren alueella Etelä-Euroopassa hyvin kuivat ja kuumat sääjaksot yleistyvät.

”Meriveden nousussa olemme jo menettäneet pelin, mutta sääilmiöihin pystymme vielä vaikuttamaan. Negatiivinen trendi on jatkumassa 2060-luvulle. Maailmassa tullaan kasvavassa määrin näkemään helleaaltoja, tulvaongelmia sekä kuivuusongelmia”, Taalas toteaa.

Arktinen ja Suomi osana sitä ovat lämmenneet noin kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin.

Suomi on osa arktista aluetta, ja siksi muutos on täällä jatkossa suurempi kuin maailman keskiarvo.

”Arvio on, että täällä tullaan näkemään kaksinkertaisesti muuta maailmaa suurempi lämpötilassa. Talvella täällä olisi tulevaisuudessa 6–7 astetta lämpimämpää ja kesällä puolet tästä lämpimämpää entiseen verrattuna”, Taalas sanoo.

Lapissa koetaan arvioiden mukaan entistä lumisempia talvia ja aiempaa etelässä. Odotettavissa on, että tulvaongelmat lisääntyvät talvisin.

Myös paikalleen jämähtäneiden säätilojen riski Suomessa kasvaa.

”Korkeapaineissa koetaan pitkittynyttä hellettä ja kuivuutta sekä talvella pidempiä kylmiä jaksoja.”

Petteri Taalas puhui ilmastonmuutoksesta sekä sen ennakoiduista vaikutuksista Palopäällystöpäivillä Jyväskylässä tänään tiistaina.