Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä: Koronarokotusten painottamista alueellisesti on tarpeen harkita

Ryhmä toteaa, että alueelliset erot koronatapausten ilmaantuvuudessa ja sairaalahoitoa vaativien vakavien tautitapausten määrässä ovat Suomessa olleet suuria. Lehtikuva / Markku Ulander 

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) suosittelee lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.

Tiedotteessaan ryhmä muistuttaa, että alueelliset erot koronavirustapausten ilmaantuvuudessa ja sairaalahoitoa vaativien vakavien tautitapausten määrässä ovat olleet Suomessa suuria koko epidemian ajan.

”Suuren ilmaantuvuuden alueilla vuodeosasto- ja tehohoitopotilaiden määrän kasvu uhkaa terveydenhuollon kantokykyä. Näillä alueilla myös yksittäisten ihmisten riski saada tartunta ja sitä mahdollisesti seuraava vakava koronavirustauti on niin merkittävä, että alueelliset erot riskin suuruudessa ovat tällä hetkellä suurempia kuin esimerkiksi erot eri ammattiryhmien riskin välillä”, KRARin puheenjohtaja Ville Peltola toteaa.

THL arvioi seuraavaksi, miten rokotejakelun painottaminen alueellisesti olisi käytännössä mahdollista toteuttaa ja millaisia vaihtoehtoja toteuttamiseen olisi.

THL käy arviota tehdessään vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa ja huomioi yhdenvertaisuuden sekä kuntien mahdollisuuden pitää kiinni kansalaisille jo annetuista rokotusajoista. Toteuttamiseen vaikuttaa oleellisesti myös rokotteiden toimitusaikataulu.

Jos sosiaali- ja terveysministeriö THL:n ja oman arvionsa perusteella esittäisi asiaa koskevaa asetusmuutosta, voisi alueellinen painotus rokotuksissa toteutua aikaisintaan 3-4 viikon kuluttua päätöksestä.

Rokotusasiantuntijaryhmän arvion mukaan painottamisessa voitaisiin käyttää mallia, joka sopeutuisi epidemiologisen tilanteen muutoksiin kaikilla Suomen alueilla.

Mallin mukaan rokotteita jaettaisiin sairaanhoitopiireihin väestömäärän, edellisten viikkojen tartuntatapausten määrän ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrän perusteella. Alueellinen tautitilanne voitaisiin lisäksi huomioida toimittamalla kertaluonteisesti suurempi rokote-erä alueille, joilla tautitilanne on muuta maata vaikeampi ja vaatii erityisen nopeita toimia.

”Jos jakaisimme rokotteet mallin mukaan, vähentäisimme sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia jatkossa koko maassa arviolta viidenneksen enemmän kuin nykymallilla siihen mennessä, että koko aikuisväestölle on tarjottu ensimmäinen rokoteannos. Samalla rokotuksia jatkettaisiin koko maassa ja painottamisen aiheuttama viive matalan riskin alueilla pysyisi kohtuullisena”, toteaa KRARin sihteeri, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä.

KRAR on THL:n nimittämä asiantuntijaelin, joka laatii THL:lle suosituksia rokotuksia ja rokotteita koskevista kysymyksistä lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein. THL laatii arviointityönsä perusteella esityksiä sosiaali- ja terveysministeriölle.