Konservatiivit hämillään vasemmalla ja oikealla
Kun eduskuntavaaleihin on aikaa alle kuukausi, suomalaiset puolueet ovat vyöryttäneet vaalivankkurinsa kampanjatyöhön kautta koko maan.
Seuraavien viikkojen aikana kansalaisille on tarjolla kosolti kahvia ja makkaraa, poliittisella sanomalla höystettyinä.
Vaalikentillä keskustellaan enimmäkseen taloudesta. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä nykyhallituksen poikkeuksellisen heikoksi arvioitu toimintakyky puhuttavat ihmisiä toreilla.
MT kiersi Susanna Kosken (kok.) ja Markus Mustajärven (vas.) matkassa Vaasan ja Lapin vaalipiireissä maaliskuun lopussa.
Vaikka ehdokkaat edustavat talouspoliittisesti puoluekentän eri äärilaitoja, heidän sanomastaan löytyy myös yhtäläisyyksiä. Molemmat nimittäin julistautuvat perinteisten arvojen puolustajiksi.
Perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon rinnalla, ja jopa sen ohi, näyttäisi korostuvan suhtautuminen yksilömoraalikysymyksiin.
Suhtautumista määrittelee kaikkein yleisimmin se, edustaako henkilö nuorempaa vai vanhempaa sukupolvea.
Puoluejohtajina sekä kokoomuksen Alexander Stubb että vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki syleilevät arvoliberaalia ja kansainvälisyyteen myönteisesti suhtautuvaa maailmankuvaa.
Maakunnissa ja maaseudulla monet äänestäjät sekä oikealla että vasemmalla ajattelevat konservatiivisemmin kuin mihin etelän suurissa kaupungeissa on totuttu.
Ylitorniolaiselle työväenliikkeen ihmiselle ympäristötietoinen uusvasemmistolaisuus edustaa lähinnä sekavaa höttöä.
Pohjalainen porvari saattaa jäädä vaalipäivänä kotiin tai jopa vaihtaa puoluetta, kun kokoomus korostaa arvoliberalismia politiikassaan.
Maailma muuttuu nopeasti ja Suomi sen mukana. Monia muutos myös selkeästi ahdistaa.
Sukupolvikuilu saattaa aiheuttaa sen, että oma vanha, hyväksi koettu puolue alkaakin tuntua itselle vieraalta.
Erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopistosta katsoo, että eduskuntavaalit 2015 ovat ennen kaikkea talousvaalit.
”Eduskuntavaaleissa on kyse taloudesta ja siitä, miten se saadaan taas kasvuun. Siihen kysymykseen eri puolueet yrittävät nyt antaa vastauksia”, Railo toteaa.
Äänestäjien keskuudessa on nyt poikkeuksellisen paljon niitä, jotka ovat vielä epävarmoja omasta äänestään. Lukujen takaa kuultaa läpi ihmisten hämmennys poliittisen päätöksenteon tilasta.
”Hallituspuolueet ovat ikään kuin menettäneet maineensa tämän vaalikauden aikana. SDP ja kokoomus ovat kampittaneet toisiaan niin paljon, että on syntynyt vaikutelma, ettei niillä ole päteviä keinoja talouden korjaamiseen”, Railo sanoo.
”Johtajuus on jossakin määrin puuttunut, mutta on myös aika paljon lieventäviä asianhaaroja. Tällainen ylileveä hallituskoalitio olisi ollut erittäin hankala johdettava ihan kelle tahansa.”
Tyytymättömyys hallituspuolueisiin sataa enimmäkseen keskustan laariin.
Railon mukaan toinen suuri oppositiopuolue perussuomalaiset ei ole onnistunut esittämään uskottavaa talouspoliittista vaihtoehtoa.
”Aivan ilmeistä on, että keskustalla on paljon enemmän uskottavuutta talouspolitiikan hoitajana kuin perussuomalaisilla.”
Pääministeripuolue kokoomuksen tilanne ei vaikuta vaalien alla rohkaisevalta. Puolue on kylläkin kiinni taistelussa hopeasijasta, mutta 16 prosenttiyksikön pintaan rojahtanut kannatus on viime vuosina voitosta voittoon purjehtineelle puolueelle poikkeuksellisen heikko.
”Ihmisten luottamus päähallituspuolueisiin on rapistunut. Ehkä kokoomusta rasittaa erityisen paljon se, että puolueen kykyyn hoitaa Suomen taloutta luotetaan selkeästi aiempaa vähemmän”, Railo arvioi.
”Kokoomus on ollut viimeiset kahdeksan vuotta ensin valtiovarainministeri- ja sitten pääministeripuolueena Suomessa. Se, että talousongelmia ei ole ratkaistu, vaan ne vain syvenevät, heikentää kokoomuksen uskottavuutta.”
JUKKA KOIVULA
Maailma muuttuu nopeasti
ja Suomi sen
mukana.
Monia muutos myös
selkeästi ahdistaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
