Raaka-aineiden alkuperätietoja voidaan pian vaatia myös ravintolaruualta
Kuluttaja saa jatkossa entistä tarkemmat tiedot myös tuoretiskistä ostetuista tuotteista. Sointu Peltola osti torstaina lihaa Hakaniemen hallissa Reinin Lihan Juhana Juutilalta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKuluttajaliiton mielestä pakkaamattomista elintarvikkeista tulisi antaa samat tiedot kuin pakatuista. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) valmistelee ilmoitusvastuun laajennusta.
”Alkuperä on yksi olennaisimpia kysymyksiä. Pakatuilta elintarvikkeilta pitäisi vaatia samaa kuin pakkaamattomilta”, sanoi Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi.
Hän epäilee, että kuluttajan oikeusturva voi jäädä valmistelussa taloudellisten etujen jalkoihin.
Marniemen mukaan kuluttajia pitäisi myös herätellä kysymään ravintoloissa ruokien alkuperää.
Tarkkoja ravintoarvoanalyysejä Marniemi ei vaatisi pienimmiltä toimijoilta, suurilta ketjuilta kylläkin.
”Isoilla ketjuilla on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus.”
Ravintoloille sopii ruokien allergeenien ja pääasiallisten ainesosien sekä lihan alkuperän ilmoittaminen.
”Laajempi ilmoitusvelvollisuus lisää hallinnollista taakkaa ja ajaa annosten vakiointiin”, maalaili Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi keskiviikkona.
Hän kommentoi MMM:n kansallisen lainsäädännön muutoksia pakkaamattomien elintarvikkeiden merkinnöissä.
Aittoniemen mukaan pienten ravintoloiden annokset saattavat määräytyä aamun tukkukierroksella ja tarjolla olevien tuotteiden mukaan.
Ilmoitusvelvollisuuden kiristäminen aivan kaikkiin ainesosiin ja kalorimääriin johtaisi valmiiden aterioiden ja ainesosien käyttöön, kuvaili Aittoniemi.
”Onko se kuluttajan etu?”
Hänen mukaansa voittajia merkintöjen tiukennuksissa olisivat suuret yritykset, joiden on helppo vakioida annoksensa.
Pienet harmaan talouden yritykset toimisivat keksityillä tiedoilla, totesi Aittoniemi.
Ravintolaketju Restel Oy:stä kerrotaan, että raaka-ainetiedot ovat jo nyt ravintoloissa hyvin näkyvissä.
Kausituotteissa alkuperämaan ilmoittaminen olisi haaste, sillä tuotteet tulevat tukusta ja alkuperämaa voi vaihtua viikottain.
Pakkaamattomien elintarvikkeiden merkintävaatimusten uudistaminen olevan hankalaa, sillä alalla on hyvin erilaisia toimijoita ja toimintatapoja, sanoo MMM:n lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on paljon.
”Kun mietitään, mitä tietoja kuluttajalle on kerrottava, puntarissa painavat kuluttajansuoja ja toimijoiden hallinnollisen taakan kohtuullisena pitäminen”, Haikonen kuvailee.
Harkinnassa on, voitaisiinko tiedot antaa suullisesti asiakkaalle.
Tällöinkin tietojen olisi oltava kirjallisena henkilökunnan ja viranomaisten saatavilla.
”Määrättyjen tietojen pitää kuitenkin olla kuluttajan saatavilla ennen kuin hän tekee ostopäätöksen.”
”Lainsäädännön on oltava hallittavissa. Siinä on oltava olennainen asiat, mutta lillukanvarsiin ei saa takertua”, kuvaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) tulevaa kansallista lainsäädäntöä.
”Toimijoita on ymmärrettävä. Vaatimukset eivät saa kahlita liikaa. Myös pienten yritysten on voitava toimia.”
MMM pyrkii saamaan kansallisen säädösehdotuksen lausuntokierrokselle tämän vuoden lopulla.
Pakattujen elintarvikkeiden merkintävaatimusten EU-lainsäädäntöä aletaan soveltaa vuoden 2014 lopussa.
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
