Vanhan kuivurin saa etupesällä hakekäyttöiseksi
SOMERO (MT)
Maanviljelijä Kalle Vainio Somerolta myhäilee tyytyväisenä viljankuivaamon uudessa kattilahuoneessa. Parikymmentä vuotta vanha uuni seisoo paikallaan, mutta sen eteen asennettiin Arska Metallin valmistama etupesä.
Kuivurin lämmitysremontti ei aivan ehtinyt valmiiksi syksyn puinteihin, vaan kaksi ensimmäistä erää kuivattiin öljyllä.
Tipalle tilanne kuitenkin meni ja kattilahuone viimeisteltiin vasta kiireiden mentyä puintien jälkeen.
Vainion mielestä viljan kuivaaminen ei juuri poikennut entisestä, vaikka öljy vaihtui bioenergiaan.
Vainio ja etupesän ja hakejärjestelmän valmistaneet Arska Metalli ja Ariterm esittelivät kuivausratkaisua marraskuun lopulla, jolloin kuivurin remontti oli jo kaikilta osin valmis.
”Arskan edustajat suosittelivat varaamaan haketta 120 kuutiota. Tein varmuuden vuoksi 200 kuutiota viereiseen hakevarastoon. Lopulta haketta kului vain 70 kuutiota”, Vainio kertoo.
Iso hakesiilo piti täyttää vain kerran kuivauskauden aikana. Automatiikka hoiti lämmityksen sen jälkeen, kun säädöt oli saatu kohdalleen.
Ruuvaamiseen meni noin päivä, mutta sen jälkeen säätöihin ei ole tarvinnut koskea.
Tilalla on 400 kilowatin öljykattila ja sen perässä 300 hehtolitran kuivuri.
Syksyllä kuivattiin 25 erää, joista kaksi ensimmäistä siis vielä öljyllä, kun hakejärjestelmää vielä viriteltiin.
Arskan etupesäpaketti perustuu Aritermin 400 kilowatin hakejärjestelmään, joka on yhdistetty Arskan etupesään.
Paketti sisältää logiikkaohjauksen sekä savuhormiin asennettavan savukaasuimurin, jota ohjataan kattilan alipaineella.
Hakejärjestelmä siirtyy taukokäynnille kuivauserän vaihdon ajaksi.
Poltinta ei sammuteta, sillä tehoa tulee niin vähän, ettei se vaikuta viljan jäähtymiseen.
Vanha kuivurin ohjauskeskus on jätetty paikoilleen ja hakelämmityksen keskus on sovitettu samaan tilaan vastakkaiselle seinälle.
Kolmas sähkökeskus hoitaa kahden muun välistä tiedonkulkua. Vanha pääkeskus kannattaa säilyttää, jotta hakkeesta voidaan palata öljyyn, jos tarvetta tulee.
Kattilahuoneen kylkeen rakennettuun hakevarastoon sopii yli 50 kuutiota haketta. Tankopurkin siirtää hakkeen siilon keskelle, josta hake tulee ruuvikuljettimella kattilahuoneeseen.
Ainoa muutos tavalliseen hakejärjestelmään on, että takapalosuojaus hoidetaan veden sijasta jauhesammuttimella. Kattilahuone voidaan jättää kylmilleen talveksi, kertoo myyntipäällikkö Veijo Kilkkilä Aritermiltä.
Vanhaan öljykattilaan syötetään lämpöä kahta kautta. Kuivurin tuloilma imetään etupesän vaipan välistä, jolloin ilma lämpenee parikymmentä asetetta. Savukaasut puolestaan johdetaan öljypolttimen liitoksen kautta kattilaan.
”Noin kolmannes energiasta tulee etupesän vaipan kautta ja kaksi kolmasosaa lämmönvaihtimen kautta”, toimitusjohtaja Janne Käkönen Arska Metallista toteaa.
Käkösen mukaan etupesiä oli syksyllä käytössä viidessä erilaisessa kohteessa. Hakkeen lisäksi lämmitykseen käytettiin pellettejä ja palaturvetta.
”Ensi syksyksi tehdään 10–15 etupesää lisää, sillä kysyntää tuntuu olevan.”
Öljykattila näyttää sopivan hyvin etupesän perään lämmönvaihtimeksi. Lämmönvaihdin olisi yksinään liian pieni ottamaan talteen etupesän savukaasujen lämmöt, mutta imuilman esilämmittäminen korjaa tilanteen.
”Savukaasujen kondenssivedestä ei ole ainakaan tähän mennessä ollut ongelmia. Edes tuhkaa ei juuri ole ollut, kun kattiloita on kuivauskauden jälkeen avattu”, Kilkkilä kertoo.
Kuivausilman määrä voi aavistuksen vähentyä etupesän ilmanvastuksen ja ilman esilämmityksen takia, mutta Vainion mukaan sitä ei kuitenkaan huomannut.
Päinvastoin tuntuu siltä, että kuivuri on hakkeella tehokkaampi kuin öljyllä. Hakkeen vaihtaminen öljyyn onnistuu alle puolessa tunnissa.
Kuivauslämpö on pidetty 70 asteessa, jolloin 60–70 prosenttia etupesän tehosta on käytössä. Enemmänkin lämpöä lähtee. Kokeessa lämpötila nousi vaivatta yli 80 asteeseen eikä etupesästä otettu vielä täyttä tehoa irti.
Hakejärjestelmä maksoi ilman omaa työtä noin 70 000 euroa, mistä etupesä varusteineen oli 23 000 euroa. Avaimet käteen -periaatteella hintaa olisi kertynyt liki 100 000 euroa.
Vainio laskee, että etupesä maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
